KUVA : TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ / ALEKSI MALINEN
Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Eriika Melkas sanoo , että vuoden 2027 alku on leikkauspiste lämpöenergiamittareiden osalta ja siihen mennessä etäluettavat rakennuskohtaiset lämpöenergiamittarit pitäisi olla kaikkialla .
”
Energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan joulukuussa 2018 .
” Lakiuudistuksella ei ole välitöntä vaikutusta olemassa oleviin taloyhtiöihin , ennen kuin tulee se putkiremontin aika ja asennetaan asianmukaiset etäluettavat vesimittarit . Sitten ne siirtyvät tämän säätelyn piiriin .”
Melkas huomauttaa , että samassa lakipaketissa on mukana myös lämpöenergiamittarit , jotka tulevat etäluettavuuden osalta säätelyn piiriin sitä mukaa , kun niitä vaihdetaan uusiin . Lämpöenergiamittareilla on myös aikaraja :
” Vuoden 2027 alku on leikkauspiste lämpöenergiamittareiden osalta , siihen mennessä etäluettavat rakennuskohtaiset lämpöenergiamittarit pitäisi olla kaikkialla .”
Vesimittarien osalta ei samanlaista ” deadlinea ” ole haluttu käyttää – ja syykin on selvä : ” Vesimittareita on niin paljon , paljon enemmän kuin lämpöenergiamittareita , joten määräajan asettamista ei pidetty kustannustehokkaana .”
Vuosia valmisteluputkessa Energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan joulukuussa 2018 . Direktiivi edellyttää , että uusiin moniasuntoisiin rakennuksiin on asennettava huoneistokohtaiset etäluettavat lämpimän veden kulutusmittarit ja lämpimän käyttöveden laskutuksen on perustuttava mitattuun kulutukseen .
Lainvalmisteluprosessissa oli tehty mittavaa kansallista yhteistyötä eri osapuolten kesken kuitenkin jo siinä vaiheessa , kun direktiiviä vielä hiottiin valmiiksi EU-tasolla . Direktiivin implementaatiovaihe päättyi 25.10.2020 , eli kotimainen lainsäätäjä ei aivan tähän aikatauluun ehtinyt – mutta melkein .
Kiinteistöliitto pitää kansallisessa lakipaketissa hyvänä ratkaisuna esimerkiksi sitä , ettei se velvoita taloyhtiöitä asuntokohtaiseen lämmityskustannusten jakolaitteiden asentamiseen . Tämä olisi tehtyjen selvitysten perusteella ollut suomalaisissa taloyhtiöissä rahan hukkaan heittämistä , kun nyt nämä rahat ovat käytettävissä todelliseen taloyhtiöiden energiatehokkuuden parantamiseen .
5 / 2020 kita 43