KUVA: MEERI UTTI
Vuokraturvan perustaja ja toimitusjohtaja Timo Metsola.
” Taloyhtiömaailmassa isännöinnin kulut ovat tyypillisesti noin 15 % prosenttia kerätyistä hoitovastikkeista. Jos hallinnon kulut taloyhtiössä olisivat liki puolet kerätyistä hoitovastikkeista, osakkaat heräisivät vikkelään ja käyttäisivät päätösvaltaansa asiaan vaikuttamiseksi”, uskoo Airo.
” Palveluyhtiömaailmassa toiminnan rahoittavilla talo yhtiöillä ei kuitenkaan ole valtaa vaikuttaa palveluyhtiöiden hallinnon kuluihin – ja tämä on iso epäkohta.”
Kaupunki valitsi Retta Isännöinti Oy: n isännöitsijäksi Kalasataman kohteisiin ilman kilpailutusta. Menettely kohotti kulmakarvoja, eikä vähiten sen takia, että kun korkein hallinto-oikeus jakeli sakkoja viimevuotisessa kartellioikeudenkäynnissä, suurimmat summat tulivat juuri Retta-yhtiöiden maksettavaksi.
Vuokraturvan Timo Metsola:” Se mikä nyt voidaan tehdä, on ainakin varmistaa, että tällainen käytäntö ei lähde sellaisenaan leviämään.” Vuokraturvan perustaja ja toimitusjohtaja Timo Metsola suhtautuu” suurella varauksella” Kalasatamassa käytössä olevaan malliin. Hän huomauttaa, että jos palveluyhtiö ei palvele toivotulla tavalla, palvelusopimuksesta pitäisi voida irrottautua edes jollain tavalla.
” Oma asunto on tavallisen kansalaisen isoin omaisuus ja asuntokaupassa pitää olla läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta.
Nyt sitä ei ole, koska vain harva ottaa selvää, mihin kaikkeen sitoutuu ostaessaan asunnon Kalasatamasta. On toimittu luottamuksen varassa”, hän toteaa.
Metsolan mukaan liian moni suomalainen astui miinaan taloyhtiölainojen suhteen, koska ei niiden merkitystä täysin ymmärtänyt. Taloyhtiölaina on kuitenkin valppaan kansalaisen täysin vältettävissä oleva miina, kun taas koko palveluyhtiökuvion hahmottaminen vaatii paneutumista ja hoksottimia aivan toisella tavalla.
” Ymmärrän uuden kaupunkialueen idean, että halutaan asukkaiden sitoutuvan alussa tiettyihin palveluihin, mutta ikuisuus on huono lähtökohta. Tämä malli ei ole tällä hetkellä kovin demokraattinen”, toteaa Metsola ja lisää, että on viime kädessä Helsingin kaupungin syy, mikäli ehdot ovat kohtuuttomat.
” Positiivista on se, että uusia asioita on lähdetty kokeilemaan, mutta mallia on voitava kehittää, jos se ei toimi.”
Löytyykö ratkaisu lakimuutoksesta? Metsolan mukaan on ylipäänsä hankala ymmärtää, miksi näin pysyviä ratkaisuja on tehty – ja arvelee, että esimerkiksi palveluyhtiöiden takana olevia gryndereitä on hankala saada neuvottelupöytään keskustelemaan heidän kannaltaan vähemmän kannattavista sopimusehdoista.
” Sopimusten uudelleen neuvotteleminen voi olla monen lukon takana. Mutta se, mikä nyt voidaan tehdä, on ainakin varmistaa, että tällainen käytäntö ei lähde sellaisenaan leviämään.”
Metsola puhuu” todella ison mittakaavan vahingosta” asuntojen omistajille, eikä vähiten siksi, että asumiskustannuk-
3 / 2026 kita 47