Työvoimapula näkyy arjessa palveluiden saatavuuden heilahteluna ja paikoin kasvavina vasteaikoina. Yrityksille tämä tarkoittaa rekrytoinnin vaikeutumista ja tarvetta panostaa henkilöstön sitouttamiseen sekä osaamisen kehittämiseen. Alalle tullaan yhä harvemmin suoraan, ja koulutuksen sekä perehdytyksen merkitys kasvaa.

Osaajapula vaikuttaa myös työn organisointiin. Kiinteistöhuollossa joudutaan priorisoimaan tehtäviä aiempaa tarkemmin, mikä korostaa huoltosopimusten sisältöjen ja vastuiden selkeyttä. Isännöinnin ja huoltoyhtiöiden yhteistyö nousee avainasemaan, kun resursseja kohdennetaan rajallisessa toimintaympäristössä.

Korjausrakentamisen rahoitus kiristyy Suomen rakennuskanta ikääntyy, ja korjausrakentamisen tarve kasvaa väistämättä. Monissa taloyhtiöissä tiedostetaan tulevat peruskorjaustarpeet, mutta rahoituksen järjestäminen on muuttunut aiempaa haastavammaksi. Korkotason nousu ja rahoitusmarkkinoiden varovaisuus vaikuttavat lainaehtoihin ja investointipäätöksiin.

Kiinteistöhuollon näkökulmasta tämä tarkoittaa usein sitä, että korjauksia lykätään tai toteutetaan vaiheittain. Lyhyellä aikavälillä tämä voi helpottaa taloutta, mutta pitkällä tähtäimellä riskinä on korjausvelan kasautuminen. Huollon rooli kunnon seurannassa ja dokumentoinnissa korostuu, jotta päätök-

1 / 2026 kita 31