ESINEIDEN INTERNET TULEE
TEKSTI: JARI PELTORANTA
” ASUKASVIESTINTÄ ON minusta yksi osa asumista. Ny kyään asuminen on pitkälti sitä, että reagoidaan asioihin, joita asunnossa ja asukkaan elämässä tapahtuu, esimerkiksi asunnossa tapahtuneeseen vesivahinkoon reagoidaan yleensä vasta sen jälkeen, kun se on jo tapahtunut”, Taloyhtio. Infon toimitusjohtaja Tuomas Saarelainen toteaa.
Hänen mukaansa esineiden internet eli IoT( Internet of Things) tulee laittamaan asumisen ja siihen liittyvän viestinnän kokonaan uusiksi. Asuminen muuttuu reagoivasta proaktiiviseksi eli ennakoivaksi. Järjestelmä hyödyntää automaattisesti kaikki kiinteistöstä kerätyt tiedot niin, että kiinteistö palvelee asukasta mahdollisimman hyvin.
Verkkoon monin tavoin kytkeytynyt kiinteistö pystyy reagoimaan muutoksiin asukkaan puolesta jo ennalta tai välittömästi muutoksen tapahduttua.
” Asukkaan ei tarvitse välttämättä reagoida lainkaan. Häntä ei ehdollisteta tekemään mitään, jotta hän pystyy toimimaan kiinteistössä haluamallaan tavalla”, Saarelainen korostaa.
Esimerkiksi alkavassa vesivahinkotapauksessa kiinteistön rakenteissa olevat anturit voivat lähettää automaattisesti hälytyssignaalin eteenpäin huoltoyhtiölle ja isännöitsijälle, ennen kuin laajempaa vahinkoa ehtii tapahtua. Tiedon kulku ei ole asukkaan havainnon ja ilmoituksen varassa.
Toisena esimerkkinä voidaan ottaa hissijärjestelmän kehitys. Asukas näyttää ovilätkäänsä ulko-ovella, joka avautuu. Hissi tulee automaattisesti alakertaan ovet avoinna. Hissi tietää, missä kerroksessa tulija asuu ja vie hänet sinne. Asukkaan asumiskäytäntö on ohjelmoitu valmiiksi järjestelmään.
” Kiinteistössä kerätään jo tälläkin hetkellä jäätävä määrä dataa, jota ei hyödynnetä mitenkään kiinteistön tai taloyhtiön hallinnossa. Myös asunnosta ja kiinteistöstä saatavan datan pitäisi liikkua automaattisesti isännöitsijätoimistolle, huoltoyhtiölle ja muulle asianosaiselle taholle. Tästä datasta pitää muodostaa myös asukkaille selkokielistä informaatiota, mitä joku numeromuutos vaikkapa energiankulutuksessa tarkoittaa. Tätä informaatiota jaetaan sitten järjestelmässä monikanavaisesti”, Saarelainen sanoo. n
HYVÄ VIESTINTÄ ON OSA HYVÄÄ HALLINTOTAPAA
TEKSTI: JARI PELTORANTA
VIIME VUODENVAIHTEESSA julkaistiin Oikeusministeriön, Isännöintiliiton ja Kiinteistöliiton yhteistyönä laadittu Viestintäsuositus taloyhtiöille. Suosituksen valmistelussa käytettiin osapuolten tekemän laajan verkkokyselyn tuloksia.
” Saimme tietoa siitä, mitkä asiat asunto-osakeyhtiöissä toimivat ja mitkä eivät toimi. Kävi ilmi, että viestintä taloyhtiöissä voi olla puutteellista ja asunto-osakeyhtiölakia täydentämään tarvittiin täydentävä ohjeistus taloyhtiön viestinnästä”, toteaa valmistelutyöryhmässä mukana ollut lainsäädäntöneuvos Markus Tervonen oikeusministeriöstä.
Tämän työn jatkoksi laadittiin elokuussa julkaistu Taloyhtiön hyvä hallintotapa-suositus, joka sisältää myös aiemmin valmistuneet viestintäsuositukset sellaisenaan.
Tervonen kertoo, että viestintäsuositusten onnistumisesta ja toteutumisesta ei ole vielä näin lyhyellä aikavälillä tehty seurantatutkimusta.
” Suositusten julkistamisen aikoihin on kuitenkin käyty keskustelua siitä, että taloyhtiöissä vieraskielisten asukkaiden määrä kasvaa, ja tarvittaisiin ehkä enemmän monikulttuurisuutta viestintään. Pelkkä suomenkielisten tiedotteiden levittäminen ei tavoita enää koko asukaskuntaa.” n
” Viestintä taloyhtiöissä voi olla puutteellista ja asunto-osakeyhtiölakia täydentämään tarvittiin täydentävä ohjeistus taloyhtiön viestinnästä”, toteaa valmistelutyöryhmässä mukana ollut lainsäädäntöneuvos Markus Tervonen oikeusministeriöstä.
KUVA: MARKUS PENTIKÄINEN
34 kita 7 / 2016