Jämsä Arkkitehtitoimisto Arknova Oy: stä varmistamaan, että julkisivun visuaalisuus ei kärsi.
Selvää oli kuitenkin se, että julkisivu oli jo päässyt pahasti rapistumaan ja peruskorjaus oli paikallaan. Asukkaiden kannalta projektissa oli tärkeää myös se, että peruskorjauksessa parannetaan ulkonäön lisäksi samalla myös energiataloutta ja asumisviihtyvyyttä vastaamaan nykyajan asumisvaatimuksia.
Päivitys paikallaan Mittavassa remontissa puoli vuosisataa palvelleet vanhat materiaalit ja painuneet lämmöneristeet saivat mennä ja tilalle tulivat uudet nykymääräysten mukaiset modernit rakenteet. Keskeisessä roolissa projektissa olivat Cembritin valkoisena hohtavat julkisivulevyt, joiden alle on asennettu nykyaikainen lämmöneristys ja Cembritin kivipohjaiset tuulensuojalevyt.
Uudet, huoltovapaat julkisivulevyt ovat tietenkin tuntuvasti korkealaatuisempia kuin vanhat asbestipitoiset mineriittilevyt. Kohteeseen valittu Cembrit Color-julkisivulevy miellytti myös arkkitehtia, koska ulkonäöltään Cembritin julkisivulevyt sopivat yhtä hyvin 1960-luvun nauha-arkkitehtuurin henkeen kuin moderneihin uudiskohteisiin. Kaupunkikuvaneuvottelukunta kävi vielä erikseen paikan päällä tutustumassa ehdotettuihin värimalleihin ja kaikkein vaalein vaihtoehto valittiin.
HELSINGIN ALPPIHARJUSSA sijaitseva Asunto Oy Satakallio oli Suomen suurin asunto-osakeyhtiö valmistumisvuonnaan 1963. Satakallio on – yhä edelleen – kärkipäässä, kiitos neljä taloa ja 765 huoneistoa käsittävän kokonaisuuden. Julkisivuremontin ensimmäisessä vaiheessa korjattiin kaksi taloa – ja elokuussa 2016 päättyneessä kakkosvaiheessa myös kaksi muuta taloa saivat uuden ilmeen ja elämän.
Arkkitehti Toivo Korhosen suunnittelema kokonaisuus kuuluu 1960-luvun nauha-arkkitehtuurin ehdottomiin helmiin – ja tästä syystä Helsingin kaupunkikuvaneuvottelukunta ja rakennusvalvonta edellyttivät julkisivujen rakennushistoriallisesti arvokkaan arkkitehtuurin ja ulkoasun säilyttämistä. Projektiin tulivat mukaan rakennusarkkitehdit Heikki Hakala ja Pekka
Näyttävä nelikko As Oy Satakallion hallituksen puheenjohtaja Pekka Ylöstalo arvioi, että kaikki vaivannäkö myös kannatti: neljän talon kokonaisuus on yhtenäinen ja raikas. Myös kakkosvaihe eteni suunnitelmien mukaisesti sekä aikataulullisesti että lisätöiden osalta. Kakkosvaihe käsitti talot Porvoonkatu 5 – 7 ja 9 ja lisäksi remontin piiriin kuului talojen välissä oleva liikerakennus.
Haasteitakin toki tuli vastaan yli 200 asunnon urakassa. Erityisesti parvekkeet tuottivat päänvaivaa:
” Parvekkeet rakennettiin 1960-luvulla ja tuolloin materiaaleista on ollut pulaa. Parvekkeista jouduttiin valamaan isompi osa kuin oli alun perin kaavailtu, koska niiden betonipitoisuus oli liian pieni”, Ylöstalo kertoo. Pakkausrapautuneita parvekkeita piti lopulta valaa uudestaan 20 kappaletta. Myös uusi asbestia ja haitta-aineita koskevan lain voimaantulo toi omat kiemuransa urakkaan aivan kalkkiviivoilla.
Hermot koetuksella? Ylöstalo toteaa, että remontti oli myös varsin raskas talojen asukkaille, koska talot joudutaan julkisivuremontissa huputtamaan varsin pitkäksi ajaksi ja varsinkin kesällä kuumuus kiusasi.
” Kuitenkin valituksia oli yllättävän vähän, koska tiedotus toimi kohtuullisesti ja ihmiset tiesivät, mitä odottaa.” Viestintää parantaakseen urakoitsija Jatke toi urakan kakkosvaiheessa käyttöön sähköisen asukastiedotusjärjestelmän, jonka piiriin kuului 300 asuntoa.
Entä mitä oppeja taloyhtiö sai matkan varrella – ja onko joku asia, joka nyt tehtäisiin toisin? Ylöstalo muistuttaa, että
7 / 2016 kita 23