KITA 5+6/2016 | Page 30

KUVA: BETTON OY Huoneiston ilmankierto hallintaan Tuloilma tulee johtaa huoneiston puhtaimpiin tiloihin, kuten makuuhuoneisiin ja olohuoneeseen, joista se virtaa siirtoilmana edelleen keittiöön ja märkätiloihin. Näin taa­ taan paras ilmanlaatu oleskelutiloissa. Ikkunatuuletusta tulee pitää vain keinona tehostaa ilmanvaihtoa hetkelli­ sesti. Poistoilmanvaihto huolehtii käytetyn ilman johtami­ sesta pois asunnosta. Poistoilmanvaihdon toiminta perus­ tuu paine-eroihin: ilma virtaa suuremmasta paineesta pie­ nempään. Paine-ero voidaan saada aikaan lämpötilaeron ja tuulen yhteisvaikutuksella (painovoimainen ilmanvaihto) tai poistopuhaltimilla (koneellinen ilmanvaihto). Tänä päivänä uudiskohteissa on koneellinen tulo- ja poistojärjestelmä lämmön talteenotolla. Näin varmiste­ taan hallittu tuloilman tuonti ja poisto huoneistosta. Kun tuloilma tuodaan/otetaan asuntoon esilämmitettynä ja ”Olipa sitten kysymys suunnittelusta, toteutuksesta tai sää­ döstä, ammattilainen on tässä kohtaa paras.” hyvin suodatettuna, se lisää omalta osaltaan asum ismuka­ vuutta. Hukkalämmön hyödyntäminen lisää myös energia­ taloudellisuutta. Panosta tiedottamiseen/käyttöopastukseen Entä sitten huolto? Viikilä myöntää, että ”käyttäjäperehdy­ tykset” voivat nykyisellään olla liian lyhyitä, eikä kaikki aina mene nappiin käyttövaiheessa: ”Erilaista tekniikkaa on paljon ja sitä pitäisi tietenkin aina käyttää oikein, mutta valitettavasti tämä kuvio ei toimi aivan aukottomasti”, Viikilä toteaa ja lisää, että käyttöopastukseen panostamalla ja parempia ohjeita rustaamalla monelta suden­ kuopalta voidaan kuitenkin välttyä. ”Hyväkään ilmanvaihtojärjestelmä ei silti ole huoltova­ paa. Huoltotoimenpiteiden suorittamisessa olisi tärkeää muis­ taa oikea ajoitus.” ” Hyväkään ilman­ vaihto­järjestelmä ei silti ole huoltovapaa. Pelko hallitsee? Asetus määrää – toteutus ja valvonta ontuu Toimitusjohtaja Juha Tamminen Betton Oy:stä pohtii, että tällä Ympäristöministeriön asetus Suomen Rakentamismääräys- hetkellä kentällä tuntuu olevan enemmän pelkoja kuin tietoa. kokoelman D2-osiossa sisältää määräyksiä ja ohjeita Tutkimuksen avulla voidaan kuitenkin selvittää kiinteistön todel­ rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta. Asetuk­ linen tilanne ja etsiä toimivat ratkaisut – ainakin noin periaat­ sessa määrätään oleskelutiloihin johdettavan ulkoilmavir­ teessa. taa, jolla taataan käytön aikana terveellinen, turvallinen ”Myös tutkimusala on levällään ja mittaustavat, asteikot ja johtopäätökset ovat kirjavia”, Tamminen harmittelee. Kansallisen mittakaavan ”miinoja” on olemassa useita. Tamminen huomauttaa, että ilmanvaihto esimerkiksi kouluissa tulisi olla normaalitehoilla päällä 24/7, sillä nykyisellään vii­ ja viihtyisä sisäilman laatu. Tuloilman suodatustaso mää­ räytyy sisäilman laadulle asetettujen vaatimusten ja ulkoil­ man perusteella. Määräyksessä oleskelutilojen tuloilma on ”yleensä suodatettava”. Valitettavasti rakentamismääräyksen suodatuksen konlopun ajaksi suoritettu tehojen alasajo heikentää sisäilmaa ehdollisuus usein heikentää sisäilman laadun toteutu­ huomattavasti. mista. Merkittävinä syinä huonolle ilmanlaadulle ovat ”Lisäksi nuohous ja huolto sekä oikeat säädöt ovat tärkeitä ja niihin tulee panostaa nykyistä enemmän.” Bettonin omaa osaamista edustavat erilaiset tiivistysratkai­ mm. korvausilmaventtiilien tai suodatinten puuttumi­ nen kokonaan, teholtaan riittämätön venttiilisuodatin tai suodattimen huollon laiminlyönti. Tietämättömyys ja sut sekä ilmavuotojen tiivistyksiin että vaativimpiin betonipin­ välinpitämättö­myys näistä johtavat liian usein huonoon tojen tiivistyksiin silloin, kun kysymys on kaasumaisista haitta- sisäilmaan ja turhaan allergiaoireiluun. aineista. n 30 kita  5–6/ 2016