VESIMITTARIT TALOYHTIÖIHIN – ILMAN HÖTKYILYÄ
Marraskuussa 2020 eduskunta hyväksyi lakimuutoksen , jonka mukaan osakkaiden taloyhtiölle maksamat vesimaksut määräytyvät asennettavien vesimittareiden perusteella .
Lakimuutoksen myötä uudisrakennettaviin ja putkiremontoitaviin moniasuntoisiin rakennuksiin on asennettava etäluettavat huoneistokohtaiset vedenkulutusmittarit ja käyttöveden laskutuksen on perustuttava mitattuun kulutukseen .
Keitä vaatimukset sitten koskevat ? – Vaatimukset koskevat ensinnäkin rakennuksia , joille haetaan rakennuslupaa uuden lainsäädännön voimaantulon jälkeen . Lisäksi laki koskee rakennuksia , joiden linjasaneeraukselle haetaan lupaa lain voimaantulon jälkeen .
Uuden lainsäädännön mukaan vedestä perittävän korvauksen , esimerkiksi vastikkeen perusteena , on oltava luotettavasti mitattu todellinen kulutus . Osakkeenomistajalle on laskutuksen yhteydessä annettava tiedot sen perusteena olevasta lämpimän ja kylmän käyttöveden todellisesta kulutuksesta ja muista korvauksen määräytymisen perusteista . Tämä koskee niin asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajia kuin vuokralaisiakin .
EU : n energiatehokkuusdirektiiviin pohjaava uudistus hyödyttää asukasta ja ympäristöä . Ensinnäkin lakiuudistus luo edellytykset luotettavaan huoneistokohtaiseen vedenkulutuksen laskutukseen , jolloin asukkaat maksavat vain itse kuluttamastaan käyttövedestä . Uudistuksen toivotaan kannustavan asukkaita vähentämään vedenkulutusta – ja myös säästöjen tuomat rahalliset hyödyt saa asukas itse . Lämmin käyttövesi taas vaikuttaa merkittävästi kiinteistön energiankulutukseen ja siten myös asumisen hiilijalanjälkeen .
Suomalaisten vedenkäyttöä on tutkittu esimerkiksi Motivan ja Työtehoseuran toimesta Kestävä veden käyttö -projektissa vuosina 2019 – 2020 . Tutkimuksessa vedenkäyttöä selvitettiin mittaustietojen , kyselytutkimuksen ja kulutustaan tarkemmin seuraavan ryhmän perusteella . Tutkimukseen saatiin lähes 900 kerros- ja rivitalossa asuvan kotitalouden vuoden 2019 vedenkulutuksen mittaustiedot .
Tutkimustulosten mukaan keskimääräinen vedenkulutus on 120 litraa / henkilö vuorokaudessa . Talouksissa , joissa vedestä laskutettiin kulutuksen mukaan , kulutus oli 119 litraa / henkilö vuorokaudessa . Talouksissa , joissa laskutus ei perustunut kulutukseen , vettä kulutettiin 129 litraa / henkilö vuorokaudessa . Käytetystä vedestä 65 prosenttia oli kylmää ja 35 prosenttia lämmintä vettä .
Vedenkulutuksessa on myös suuria eroja kotitalouksien välillä . Toiset pärjäävät hieman vajaalla 50 litralla vuorokaudessa , kun taas joillakin vettä kuluu vuorokauden mittaan lähemmäs kolmesataa litraa tai ylikin . Vedenkäyttötutkimuksen tulosten valossa suurin vesisyöppö on hygienian hoito , johon kului liki puolet ( 45 %) kaikesta käytetystä vedestä .
Motiva ja Työtehoseura muistuttavat , että remontin yhteydessä kannattaa harkita uusien vesikalusteiden hankintaa , koska ne kuluttavat jopa puolet vähemmän vettä kuin vanhat vesikalusteet . Lisäksi kannattaa olla myös tarkkana WC-istuimen , niin uusien kuin vanhojenkin , salakavalista vuodoista . Pieni vuoto WC-istuimessa voi tuoda yli 1 000 euron lisämaksun vuoden vesilaskuun .
Vedenkulutukseen on helppo vaikuttaa arkisilla muutoksilla , mutta on myös tärkeää tiedostaa , kuinka paljon vettä ” piilokulutetaan ", eli kuinka paljon eri tuotteiden , mm . elintarvikkeiden tuotantoon menee vettä .
Piilovedenkulutuksessa on otettava huomioon myös globaali vedenkulutus . Esimerkiksi kahvikupilliseen tarvittavan kahvijauheen tuottamiseen kuluu vettä jopa 140 litraa , paljolti muualla kuin Suomessa .
Meillä Suomessa on runsaasti vesivaroja väestömäärän nähden , joten vettä on totuttu käyttämään sangen huolettomasti . Lämpimän veden tuottamiseen ja jäteveden käsittelyyn kuluukin sitten aika tuhdisti energiaa .
Vedenkäyttö on monimuotoinen kokonaisuus , jota on voitava käydä yhä kriittisemmin läpi .
PETRI CHARPENTIER
4 kita 5 / 2020
5 / 2020
JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh . 020 162 2200 info @ publico . com www . publico . com
PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier
TUOTEPÄÄLLIKKÖ Robert Jaakkola robert . jaakkola @ publico . com puh . 020 162 2254
TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen
GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä
ILMOITUSMYYNTI Ulla Höckerstedt ulla . hockerstedt @ publico . com puh . 0400 893 739
Petri Kokkonen petri . kokkonen @ publico . com puh . 020 162 2202
TILAAJAPALVELU puh . 03 4246 5309 tilaajapalvelu @ jaicom . com
TOIMITTAJAT Sami J . Anteroinen Ari Mononen Jari Peltoranta Merja Maukonen Esa Pesonen Heli-Maria Wiik
KANNEN KUVA Liisa Hyvönen
PAINO Printall AS
www . kita . fi
ISSN 2341-8354 ( painettu ) ISSN 2341-8362 ( verkkojulkaisu )
@ KITAmediaFI ( Twitter ) KITAlehti ( facebook ) KITA – kiinteistö & talotekniikka ( LinkedIn )
kita @ publico . com