joissa eristys ja ilmanvaihto ovat huippuluokkaa. Seminaariantiin kuuluu myös työn alla olevan kansallisen sisäilmaohjelman ruotiminen: mitä hyvää, mitä huonoa?
Yhteinen rintama Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL valmistelee – yhteistyössä eri kansallisten tahojen kanssa – ehdotuksen kansallisen sisäilmaohjelman käynnistämiseksi. Tätä varten THL on koonnut eri alojen yhteistyöryhmän, joka kartoittaa, kuinka vakavia ja laajoja sisäilmaan liitetyt ongelmat ovat, sekä arvioi käytettävissä olevan tutkimustiedon.
Yhteistyöryhmän ehdotusta kansallisen sisäilmaohjelman alustaviksi tavoitteiksi odotellaan syyskuun loppuun mennessä. Ehdotuksella THL haluaa tukea maan hallitusta ja sosiaali- ja terveysministeriötä sisäilman aiheuttamien ongelmien voittamiseksi.
Esimerkiksi THL: n pääjohtaja Juhani Eskola on todennut, että vaikka huonoon sisäilmaan liitettyjen oireiden ja terveyshaittojen syy-seurausmekanismia ei täysin tunneta, ovat huonon sisäilman aiheuttamat inhimilliset kärsimykset kuitenkin kiistattomia. Samalla niiden yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset ovat yhä merkittävämpiä.
Onnistuneen remontin ABC Kiinteistömessut eivät tietenkään olisi kiinteistömessut, ellei mukana olisi myös tuhti remonttikatsaus. Tänä vuonna Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero sekä talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen kertovat, miten hoitaa remontin rahoitus ja kehityspäällikkö Jari Virta puhuu siitä, mitä eri menetelmiä kannattaa käyttää putkiremontissa. Talokeskuksen asiantuntijat taas kertovat, miten asukkaat ja osakkaat saadaan sitoutettua remppaan.
Kiinteistöliiton keväisestä korjausrakentamisbarometrista ilmenee, että monessa taloyhtiössä istutaan edelleen mietintämyssy päässä: taloyhtiöiden korjaushankkeissa ei näy kasvua tänä tai ensi vuonna. Taloyhtiöiden korjausrakentaminen kasvanee tänä vuonna vielä pääkaupunkiseudulla, mutta supistunee erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Etelä-Suomessa.
Barometrin mukaan ensi vuonna korjausrakentamisen odotetaan vähenevän myös pääkaupunkiseudulla – ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Takana on kuitenkin useamman vuoden kasvujakso taloyhtiöiden korjaamisessa erityisesti pääkaupunkiseudulla, joten tasaantumisvaihe oli odotettavissa. Korjaus tarpeen arvioidaan kuitenkin pysyvän vähintään ennallaan tulevina vuosina.
Tuumasta toimeen Edelleen yli puolet suomalaisista taloyhtiöistä tekee tai suunnittelee tänä vuonna korjaushanketta. Kerrostaloissa remontoidaan nyt eniten putkistoja, märkätiloja, piharakenteita ja julkisivuja. Rivitaloyhtiöissä korjataan yleisimmin piharakenteita, ja ulkovaippaa. Piharakenteet sisältävät salaojien lisäksi pihakannet, paikoitusalueet ja kulkuväylät, joita koskevia toimenpidetarpeita on isolla osalla vähänkin vanhemmilla yhtiöillä.
Barometri paljastaa myös, että urakkatarjouksia taloyhtiöt ovat saaneet vähintään yhtä hyvin kuin viime vuonna. Uutena asiana taloyhtiöissä puhuttavat sähköautot ja lähes puolessa taloyhtiöissä on keskusteltu sähköautojen latausmahdollisuuksista. Kerrostaloyhtiöissä ja pk-seudulla tämä dialogi on ollut vilkkainta.
Mistä rahat? Alle puolet barometriin vastanneista taloyhtiöistä varautuu korjauksiin keräämällä varoja etukäteen. Yli puolet taloyhtiöistä rahoittaa korjaukset ensisijaisesti pankkilainalla. Lainarahaa on kyselyn mukaan ollut tarjolla hyvin. Lainamarginaalin keskiarvo on kyselyn perusteella tasan yksi prosenttiyksikkö. Asiantuntijat muistuttavat, että vaikka keskimääräinen lainansaantitilanne on nyt hyvä, taloyhtiöiden ja niiden osakkaiden ennakkovarautuminen on nousemassa entistä tärkeämpään asemaan.
Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometriin vastasi maalis-huhtikuussa 1 318 taloyhtiöiden hallituksen jäsentä, 166 isännöitsijää ja 201 muuta taloyhtiö-vastaajaa. n
Kiinteistömessut järjestetään samaan aikaan turvallisuustapahtuma FinnSecin, kyberturvallisuustapahtuma Cyber Security Nordicin, Avita Audiovisual Expon sekä Ahlsell Expon kanssa 26.-27.9. Messukeskuksessa, Helsingissä.
4 – 5 / 2017 kita 85