TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVA: DELETE

Rakennusten kosteusvauriot ovat lähes kansallissairaus. Työterveyslaitoksen selvitysten mukaan arviolta yli puolessa suomalaisista rakennuksista olisi todettavissa kosteusvaurion jäljet ja yli 100 000 rakennuksessa hoitamaton kosteusvaurio on johtanut rakenteiden homehtumiseen.

TALOYHTIÖISSÄ ONGELMA tiedostetaan ja sitä pelätään – mutta monesti tilanteeseen puututaan vasta, kun kosteuspommi on jo räjähtänyt käsiin. Sitten painetaan paniikkinappia ja tehdään pika-pikaa remontti, jonka jälkeen oireet jatkuvat sitkeästi.

Hengitysliiton asiantuntijat Kirsi Säkkinen, Teppo Siponkoski ja Heikki Rautio toteavat, että näin todella tapahtuu – ja syitä on monia. Päällimmäisenä listalla on remontin heikko suunnittelu ja toteutus, kolmikko arvioi.

” Lisäksi saattaa esiintyä puutteita homeettomaksi siivouksessa ja irtaimiston puhdistuksessa”, lisää Säkkinen.

On myös tilanteita, joissa korjaustoimenpiteet on sinänsä tehty oikein, mutta ei riittävän laajasti – tai sitten tiloihin on jäänyt vielä sisäilmaa pilaavia tekijöitä, joita ei kuntotutkimuksissa ole havaittu.” Henkilökohtainen terveys voi myös mennä niin pahasti, että mikään korjaaminen ei auta”, toteaa Siponkoski.

Kerralla oikein! Hengitysliiton asiantuntijat muistuttavatkin, että kosteus vaurion laajuus ja syyt on aina selvitettävä huolellisesti ja vaurion perimmäinen syy on korjattava, jotta se ei uusiutuisi.

” Kaikki kastunut ja vaurioitunut materiaali on poistettava mahdollisuuksien mukaan ja korvattava uusilla. Tämä koskee myös jo kuivunutta kosteusvaurioita”, toteaa Rautio. Purkaminen tulee ulottaa jonkin verran” terveen” rakenteen puolelle, jotta korjaukset tulee tehtyä riittävän laajasti. Paikalleen jäävät rakenneosat( esim. kantavat rakenteet), joita ei voi purkaa, tulee puhdistaa mekaanisesti.

” Työmaasiivouksen jälkeen täytyy tehdä erillinen homeettomaksi siivous ja irtaimiston puhdistus”, toteaa Säkkinen.

Kolmikon mukaan pieneenkin kosteusvaurioremonttiin kannattaa ottaa ammattivalvoja. Lisäksi eri työvaiheet kannattaa myös dokumentoida esimerkiksi kuvaamalla.” Tämä helpottaa mahdollisen reklamaation tekemistä tai asunnon myymistä”, toteaa Siponkoski.

Hengitysliiton kanta on, että kosteus- ja homevaurioiden korjaamisessa kannattaa välttää desinfiointiaineiden käyttöä, koska niiden käytöstä saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Ammattilaiset asialle Hengitysliiton trion päällimmäisin neuvo taloyhtiöille on selvä: havaittuihin ongelmiin tulee puuttua välittömästi ja ammattilaisten voimin. Isännöitsijällä harvemmin on riittävää ammattitaitoa kuntotutkimusten tai korjaussuunnitelmien tekemiseen.

” Projektiin on hyvä ottaa alusta alkaen ammattihenkilö, joka vastaa parhaassa tapauksessa tutkimuksista, korjaussuunnittelusta ja korjaustöiden valvonnasta”, toteaa Rautio ja kehottaa varmistumaan, että kyseisellä henkilöllä on vaadittavat pätevyydet työn suorittamiseen.

Suomalaisten rakennusfirmojen homesaneeraustaitoa asiantuntijakolmikko pitää riittävänä, eivätkä korjaukset itsessään ole teknisenä suorituksena valtavan haastavia.” Tarvitaan vain selkeä korjaussuunnitelma, jota valvotusti sitten noudatetaan”, trio summaa.

Pyytämättä ja yllätyksenä Arto Heino Delete Finland Oy: stä painottaa hänkin kokonaisvaltaisen näkemyksen tärkeyttä. Mitä isompi remontti, sitä enemmän liikkuvia osia – ja suurempi vaara siitä, että jokin menee pieleen. Heino kertoo esimerkin 60-lukulaisesta kerrostalosta, jossa ilmanvaihto piti muuttaa painovoimaisesta koneelliseksi, mutta ikävänä” sivujuonteena” taloon tulikin homeongelma kaupan päälle.

” Silloin kun muutetaan ilmanvaihtoa tällä tavalla, pitää ottaa huomioon rakennetiiviys”, hän toteaa.

Heinon mukaan samassa talossa voi olla useampiakin indikaatioita siitä, että jokin on pielessä, mutta aina ei heti ymmärretä, mikä on ongelmien perimmäinen syy. Tässä kohtaa pitää olla kärsivällinen ja löytää juurisyy.

72 kita 4 – 5 / 2017