KUVA: PIXABAY ensimmäisiä minuutteja, jolloin tuotteen paisunta, sulkeutuminen ja eristävyysominaisuudet vasta aktivoituvat”, toteaa Hemminki.
Todellisessa rakennuspalossa juuri nämä ensimmäiset minuutit voivat olla ratkaisevia. Jos kuumat palokaasut pääsevät leviämään onteloon ennen kuin palokatkotuote saavuttaa täyden toimintakykynsä, palo voi edetä rakenteen sisällä huomattavasti nopeammin kuin mitä testitulosten perusteella voisi päätellä. Käytännössä näin saatu EI-paloluokka ei kuitenkaan täytä luotettavasti eristävyysvaatimusta eli I-luokkaa.
Palokatkoratkaisut kohteen mukaan Kaikissa rakennuksissa tuuletusrakojen ja onteloiden palotekniset ratkaisut eivät ole yhtä kriittisiä, eikä kaikissa kohteissa ole perusteltua edellyttää saman tasoisia palokatkoratkaisuja.
” Erityisesti P1-rakennuksissa sekä vaativissa toiminnallisesti mitoitetuissa P0-kohteissa onteloiden kautta tapahtuvan palon leviämisen seuraukset voivat olla merkittäviä. Tällöin myös vaatimusten ja niiden osoittamistapojen tulisi vastata todellista riskiä”, Hemminki toteaa.
Hänen mukaansa mielenkiintoinen tarkastelukohde ovat myös P2-rakennukset, joissa tuulettuvia rakenteita käytetään paljon, mutta onteloiden paloturvallisuudelle ei aina aseteta yhtä yksityiskohtaisia vaatimuksia kuin P1-rakennuksissa.
” Juuri P2-rakennuksissa olisi mielenkiintoista tarkastella nykyisten ratkaisujen toimivuutta ja sitä, vastaavatko ne kohteiden todellista riskiä.”
Vastaavasti P3-rakennuksissa lähtökohtana on jo monilta osin kevyempi paloturvallisuuden vaatimustaso, eikä esimerkiksi kantaville rakenteille yleensä aseteta merkittäviä palonkestävyysvaatimuksia. Myös tuuletusrakoihin liittyvät vaatimukset voivat siksi usein olla kevyempiä.
”
Nykyiset testausstandardit tarjoavat hyödyllistä tietoa tuotteiden suorituskyvystä.
” Keskeistä ei ole vaatia samaa kaikilta rakennuksilta, vaan tunnistaa ne kohteet, joissa tuuletusrakojen paloteknisellä toiminnalla on todellista vaikutusta rakennuksen kokonaisturvallisuuteen.”
Selkeämpiä vaatimuksia rakentamiseen ja tuotetestaukseen Hemmingin mukaan nykyiset testausstandardit tarjoavat hyödyllistä tietoa tuotteiden suorituskyvystä, mutta eivät välttämättä vastaa täydellisesti kaikkia käytännön rakennusratkaisuja.
” Tämän vuoksi olisi perusteltua tarkastella myös rakennusmääräysten näkökulmasta, tulisiko tuuletusrakenteisiin liittyvissä ratkaisuissa painottaa nykyistä enemmän palon alkuvaiheen käyttäytymistä”, alan konkari pohtii.
Erityisesti räystäiden ja tuulettuvien julkisivujen kohdalla olisi tärkeää varmistaa, että tuotteiden suorituskyky osoitetaan tavalla, joka vastaa mahdollisimman hyvin todellisia palotilanteita.
” Keskeinen kysymys ei lopulta ole vain se, että tarvitaanko lisää vaatimuksia”, huomauttaa Hemminki.
” Olennaisempaa on se, kohdistuvatko nykyiset vaatimukset niihin rakenteisiin ja ominaisuuksiin, joilla on todellisessa palossa suurin merkitys palon leviämiselle.” n
4 / 2026 kita 29