KORJAUSRAKENTAMISEN HILJAINEN KRIISI – TALOTEKNIIKKA JÄÄ USEIN TAKA-ALALLE
KORJAUSRAKENTAMISEN HILJAINEN KRIISI – TALOTEKNIIKKA JÄÄ USEIN TAKA-ALALLE
Rakentamisen taantuma on jatkunut jo useamman vuoden, ja sen vaikutukset näkyvät nyt myös korjausrakentamisessa. Kun uudistuotanto on romahtanut ja kustannuspaineet kiristävät kaikkialla, on odotettu, että korjausrakentaminen pitäisi pintansa. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Tilastokeskuksen mukaan korjausrakentamisen arvo on laskenut tänä vuonna, ja monet kiinteistönomistajat siirtävät välttämättömiä peruskorjauksia eteenpäin. Tämä kehitys uhkaa paitsi rakennusten arvoa, myös niiden turvallisuutta ja energiatehokkuutta – ja talotekniikka on tämän kriisin hiljainen ydin.
Talotekniset järjestelmät ovat rakennuksen näkymätön hermosto. Lämpö, vesi, sähkö, ilmanvaihto ja automaatio muodostavat kokonaisuuden, jonka varassa asuminen ja työnteko on mahdollista. Kun nämä järjestelmät vanhenevat, niiden energiatehokkuus ja toimintavarmuus heikkenevät nopeasti. Silti korjaushankkeissa keskitytään yhä usein ulkokuoreen, pintojen uusimiseen ja esteettisiin ratkaisuihin. Tekniikka jää taka-alalle – osin siksi, että sen vaikutuksia ei näe heti, ja osin siksi, että sen korjaaminen maksaa paljon ja vaatii erikoisosaamista.
Taloyhtiöiden päätöksenteossa tämä näkyy konkreettisesti. Linjasaneerausten tai ilmanvaihtoremonttien lykkääminen on lyhyellä aikavälillä houkuttelevaa, mutta pitkällä aikavälillä kohtalokasta. Talotekniikan viat eivät parane odottamalla, vaan johtavat kalliimpiin korjauksiin ja kasvaviin käyttökustannuksiin. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat 1970 – 1990-luvuilla rakennetut kiinteistöt, joissa tekniikan käyttöikä on jo täyttymässä, mutta kattavia saneerausohjelmia ei ole tehty.
Korjausrakentamisen taantuma on myös elinkaarikysymys. Ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että rakennusten tekniset järjestelmät päivitetään vastaamaan nykyisiä energiatehokkuusstandardeja. Jokainen modernisoimaton ilmanvaihtokone, vanha lämmönvaihdin tai puutteellinen automaatiojärjestelmä kasvattaa päästöjä ja kuluttaa energiaa turhaan. Samalla menetetään mahdollisuuksia hyödyntää älykkäitä järjestelmiä, jotka mahdollistaisivat ennakoivan huollon ja dynaamisen energianhallinnan.
Kysymys ei ole vain investointien määrästä, vaan suunnan valinnasta. Jos korjausrakentamisen painopiste pidetään julkisivuissa ja pintarakenteissa, jää kiinteistöjen tekninen kunto rapautumaan. Talotekniikan arvostuksen on noustava samalle tasolle kuin muun rakentamisen – sekä päätöksenteossa että julkisessa keskustelussa. Tämä tarkoittaa parempaa tiedonvälitystä taloyhtiöille, selkeämpiä rahoitusmalleja ja kannustimia, jotka kohdistuvat myös teknisiin perusparannuksiin.
Hiljainen kriisi ei näy kadulla, mutta sen vaikutukset ulottuvat kaikkialle: sisäilmaan, energiankulutukseen ja asumisen turvallisuuteen. Rakennusten tekniset järjestelmät ovat yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria, ja niiden korjaaminen on tulevien vuosien tärkein investointi. Talotekniikka ei saa jäädä varjoon, sillä sen kunnossa ratkaistaan koko rakennuskannan tulevaisuus.
4 / 2025
JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh. 020 162 2200 www. publico. com
PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier
TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen
GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä
ILMOITUSMYYNTI Paul Charpentier paul. charpentier @ publico. com puh. 020 162 2220
Mirkka Lindroos mirkka. lindroos @ publico. com puh. 020 162 2240
TILAAJAPALVELU puh. 03 424 6 5309 tilaajapalvelu @ atex. com
TOIMITTAJAT Meri Böhm
KANNEN KUVA Liisa Hyvönen
PAINO Printall AS
www. kita. fi
ISSN 2341-8354( painettu) ISSN 2341-8362( verkkojulkaisu)
@ KITAmediaFI( X) KITAlehti( Facebook) KITA – kiinteistö & talotekniikka( LinkedIn)
kita @ publico. com
PETRI CHARPENTIER
4 kita 4 / 2025