KITA 3+4/2020 | Page 39

SUOMESSA MAALÄMPÖPUMPPUJEN asennukset taloyhtiöihin ovat Motivan tietojen mukaan yleistyneet viime vuosina. ”Esimerkiksi kerrostaloissa kiinteistön kokonaisenergiankulutusta on mahdollista pienentää maalämpöpumppujen avulla”, arvioi Motivan asiantuntija Teemu Kettunen. ”Lämmöntuotannossa tarvittava kilowattituntimäärä ja kaukolämmön kulutus vähenevät silloin merkittävästi. Tosin lämpöpumput toimivat sähköllä, joten sähkönkulutus kasvaa. On myös mahdollista tukea maalämpöjärjestelmää sähkökattilalla ja jättää kaukolämpö kokonaan pois. Toisaalta kaukolämpö pohjaa yhä enemmän uusiutuviin energialähteisiin, joten päästövähennyksiä maalämpöön siirtymisellä ei välttämättä saada.” Kustannustehokkuutta oikeilla toimenpiteillä Kun kiinteistössä siirrytään kaukolämmöstä maalämpöön, patterijärjestelmää ei yleensä tarvitse vaihtaa. ”Lämpöpumpun hyötysuhteeseen kuitenkin vaikuttaa se, miten tehokkaiksi patterit on mitoitettu. Parempi hyöty saavutetaan silloin, kun pattereissa kiertää matalampilämpöinen vesi.” ”Ennen kuin ryhdytään uuden lämmitysjärjestelmän hankintaan, kiinteistössä kannattaa selvittää, millaiset toimenpiteet tai niiden yhdistelmät olisivat kustannustehokkaimpia. Energiatehokkuudesta kannattaa ottaa ensin ’löysät pois’. Lämmöntalteenotto poistoilmasta on tästä yksi hyvä esimerkki. Selvityksissä kannattaa tarkastella myös elinkaarikustannuksia”, Kettunen suosittaa. ”Muun muassa Aalto-yliopiston tutkimusten mukaan maalämpö voi olla kustannustehokas vaihtoehto myös kerrostaloissa. Asiat ovat kuitenkin paljolti kohdekohtaisia, joten eri vaihtoehtoja on hyvä selvittää.” Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Kaikissa tilanteissa maalämpöjärjestelmän asentaminen ei ole mahdollista. Tarvittavien lämpökaivojen poraukselle ei kenties saada kunnalta toimenpidelupaa, jos kiinteistö sijaitsee pohjavesialueella tai jos sen alapuolella on esimerkiksi kalliosuojia tai tunneleita. ”Lisäksi jos lämpökaivot porataan kovin lähelle toisiaan, ne ’syövät’ toistensa tehokkuutta”, muistuttaa Kettunen. ”Vaikka kaivojen etäisyydet toisistaan olisivat 20 metriä, kannattaa tehdä simulointitarkastelu siitä, riittääkö porakaivojen lämmöntuotantokapasiteetti pitkällä aikavälillä. Lämpökaivojen lämmöntuottokykyä voidaan analysoida TRT-mittauksilla eli termisillä vastetesteillä.” Kettunen huomauttaa, että maalämpöjärjestelmän kannattavuus voi johtua monesta eri tekijästä. Muun muassa kallion syvyys maanpinnasta vaikuttaa jonkin verran kaivojen poraamisen kustannuksiin. Toisaalta kalliosyvyydet voivat vaihdella myös saman tontin eri kohdissa. Geologian Tutkimuskeskuksella (GTK) on perusaineistoa kallioperäsyvyyksistä eri alueilla. ”Joskus lämpökaivoja on myös alimitoitettu. Asiat kannattaa suunnitella huolella etukäteen, jotta taloyhtiössä on helpompaa tehdä asioista oikeita päätöksiä”, Kettunen tähdentää. Porakaivoja piha-alueelle Rototec Oy toteuttaa maalämpöjärjestelmiä erilaisissa kiinteistöissä. ”Meillä on pitkä kokemus maalämpöjärjestelmien suunnittelusta, niiden oikeasta mitoituksesta ja maalämpökaivokenttien toteutuksesta”, kertoo aluemyyjä ja geoenergian asiantuntija Jaakko Jokitalo Rototec Oy:stä. Lämpökaivojen poraamisessa käytetään porauskoneella ja kompressorilla varustettua kuorma-autoa, joka on 12 metrin pituinen ja painaa noin 30 tonnia. Maalämpökaivoihin sijoitetaan tehdasvalmisteisia lämmönkeruuputkia. ”Maalämpö soveltuu lähtökohtaisesti kaikenlaisiin kiinteistötyyppeihin, joissa on riittävästi piha-aluetta kaivojen poraamista varten”, Jokitalo vakuuttaa. ”Vaikka kallio olisi syvällä maanpinnasta, se ei ole este projektin toteuttamiselle. Silloin pehmeän maan osuutta putkitetaan vaan syvemmälle, mikä jonkin verran nostaa järjestelmän hankintahintaa.” Taloyhtiöllä on vaihtoehtoja Jokitalon mukaan kiinteistöön voidaan hankkia maalämpöjärjestelmä kahdella tavalla. ”Taloyhtiö voi ottaa suoraan yhteyttä maalämpötoimittajaan, joka kartoittaa tilanteen ja mitoittaa järjestelmän kiinteistön energiankulutuksen mukaan.” ”Toinen mahdollisuus on hankkia ensiksi ulkopuolinen suunnittelija, joka kilpailuttaa hankkeen. Varsinkin isoille taloyhtiöille tämä voi olla kannattavampi toimintatapa.” ”Monesti taloyhtiöille tehdään useita tarjouksia, mutta niiden vertaileminen saattaa olla hankalaa. Joskus maalämmön kylkiäisenä tarjotaan jonkinlaista talotekniikkaa, kuten järjestelmän etäohjausta ja valvontaa.” Taloyhtiöiden maalämpöjärjestelmällä lämmitetään tyypillisesti sekä käyttövesi että lämmönjakoverkoston vesi. ”Nykypäivän lämpöpumpputekniikalla maalämpö sopii kaikille patterityypeille. Kuitenkin paras hyötysuhde saadaan matalalla patteriveden lämpötilalla”, Jokisalo toteaa. Uusi järjestelmä Munkkiniemeen Kesällä 2020 Rototec toteutti maalämpöjärjestelmän esimerkiksi Perustie 28:n taloyhtiöön Helsingin Munkkiniemessä yhteistyössä Tom Allen Seneran kanssa. Kyseessä on 1950-luvulla rakennettu asuintalo, jossa on 43 asuntoa ja 5–6 asuinkerrosta. Talossa oli aiemmin kaukolämpöjärjestelmä. Kiinteistön lämmitysjärjestelmä voitiin kytkeä uuteen järjestelmään sellaisenaan. Tontille porattiin yhdeksän maalämpökaivoa, joiden syvyys on 400 metriä. 3–4/ 2020 kita 39