kunnossa ja henkilönsuojainten sekä muiden suojausten on vastattava työn riskejä.

Pätevyysvaatimukset korostuvat erityisesti taloteknisissä töissä. Esimerkiksi sähkötöitä tekevällä yrityksellä on oltava nimetty sähkötöiden johtaja, jolla on toiminta-aluetta vastaava pätevyys. Aliurakoitsijalla on puolestaan oltava oma sähkötöiden johtaja, kun se tekee sähkötyöt omana suoritteenaan.

Hyvä turvallisuuskulttuuri näkyy myös siinä, miten vaaratilanteista puhutaan. Jos puutteellinen suojaus, liukas kulkureitti tai rikkoutunut työväline voidaan ottaa esiin ilman pelkoa syyllistämisestä, ongelmiin voidaan puuttua ennen tapaturmaa. Ajatus siitä, että jokin vaarallinen työvaihe on tehty aina samalla tavalla, ei ole turvallisuusperuste.

Hyvä turvallisuuskulttuuri näkyy myös siinä, miten vaaratilanteista puhutaan.

Asukaskin on osa työympäristöä Taloyhtiön remontissa työmaa ei yleensä ole tyhjä rakennus. Asukkaat kulkevat samoissa porrashuoneissa, piha-alueilla ja kulkureiteillä kuin työntekijät. Siksi myös asukkaiden ohjeistaminen kuuluu hyvään turvallisuuskäytäntöön.

Erityisen tärkeää on kertoa etukäteen esimerkiksi siitä, milloin käytössä olevia kulkureittejä muutetaan, milloin hissi tai vesi- ja sähköjärjestelmiä huolletaan ja missä työskentelyalueilla liikkuminen on kielletty. Työmaan aitaaminen, putoamisvaaran estäminen ja selkeä opastus suojaavat samalla sekä työntekijöitä että asukkaita.

Asukkaan kannattaa puolestaan ilmoittaa havaitsemastaan vaarasta viipymättä huoltoyhtiölle, isännöitsijälle, työnjohdolle tai muulle kohteen vastuuhenkilölle. Turvallisuuspuute, joka jää vain yhden ihmisen tiedoksi, voi helposti jäädä myös korjaamatta.

Turvallinen remontti rakentuu pienistä päätöksistä Kiinteistön turvallisuutta kannattaa tarkastella ennen työn aloittamista ainakin näiden kysymysten kautta:

• Onko työn vaarat ja erityisolosuhteet tunnistettu ennen työn aloitusta?

• Ovatko käytettävissä olevat rakennus- ja kiinteistötiedot ajan tasalla?

• Onko tarvittavat haitta-aine- ja asbestiselvitykset tehty?

• Onko urakoitsijoiden pätevyydet, vastuut ja vakuutukset asianmukaisesti selvitetty?

• Onko eri toimijoiden työvaiheet ja kulkureitit sovitettu yhteen?

• Onko asukkaille kerrottu työn vaikutuksista ja turvallisuusjärjestelyistä?

Työturvallisuus ei näin ajateltuna ole erillinen osa remonttia tai kiinteistön ylläpitoa. Se on yksi niiden perusedellytyksistä. Mitä aiemmin riskit tunnistetaan, sitä harvemmin turvallisuutta joudutaan parantamaan kiireessä työmaalla.

Lisätietoa ja toimialakohtaista ohjeistusta tarjoavat muun muassa Työturvallisuuskeskus, työsuojeluviranomainen ja Tukes. Turvallisuuden kannalta tärkeintä ei kuitenkaan ole ohjeiden määrä, vaan se, että sovitut toimintatavat näkyvät jokapäiväisessä työssä. n

3 / 2026 kita 43