Kehittämishankkeet voidaan toteuttaa vaiheittain, mikä helpottaa kustannusten hallintaa. Taloyhtiöt voivat priorisoida toimenpiteitä esimerkiksi turvallisuuden, teknisen kunnon tai energiatehokkuuden perusteella. Vaiheistus mahdollistaa myös uusien ratkaisujen käyttöönoton sitä mukaa, kun tarpeet muuttuvat.
Keskeisiä käytännön keinoja ovat:
• pitkän aikavälin pihasuunnitelma osana kiinteistön kunnossapitostrategiaa
• investointien priorisointi turvallisuuden ja teknisen toimivuuden mukaan
• huoltokirjan hyödyntäminen pihan ylläpidossa
• asukaspalautteen systemaattinen kerääminen ja hyödyntäminen
Piha osana energiamurrosta Tulevaisuudessa piha-alue kytkeytyy entistä tiiviimmin kiinteistön energiaratkaisuihin. Maalämpöjärjestelmien pora kaivot, aurinkopaneelit ja energian varastointiratkaisut sijoittuvat usein osittain piha-alueelle, mikä edellyttää yhteensovittamista muun käytön kanssa.
Automaatio ja digitalisaatio tuovat uusia mahdollisuuksia kunnossapitoon. Robottiruohonleikkurit, sääennusteisiin perustuvat kastelujärjestelmät ja älykkäät valaistusratkaisut tehostavat ylläpitoa ja vähentävät resurssien käyttöä.
Samalla piha säilyy sosiaalisena tilana. Yhteiskäyttöiset rakenteet ja tapahtumat vahvistavat yhteisöllisyyttä, mikä korostuu erityisesti tiiviissä kaupunkiympäristössä. Elinkaariajattelu ohjaa materiaalivalintoja ja rakenteiden suunnittelua kohti pitkäikäisiä ja kierrätettäviä ratkaisuja.
Taloyhtiön piha-alue onkin yhä selkeämmin strateginen kokonaisuus, jossa yhdistyvät tekniset järjestelmät, ympäristövaikutukset ja asukkaiden arjen tarpeet. Onnistunut pihasuunnittelu tukee kiinteistön arvoa, parantaa asumisviihtyvyyttä ja vastaa muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin. n
ILMOITUS
URAKKARIITA VOIDAAN VÄLTTÄÄ HUOLELLISELLA SOPIMISELLA
TEKSTI: KIMMO RYTKÖNEN, ASIANAJAJA / KUHANEN, ASIKAINEN & KANERVA OY
Urakkasopimuksen allekirjoittamista edeltävät vaiheet ovat olennaisia, kun halutaan välttää erimielisyydet.
URAKKARIITA JOHTUU usein jo neuvotteluaikana syntyneistä tulkintaeroista. Kun vaiheet ennen sopimuksen allekirjoitusta suoritetaan tarkasti, tilaa mahdollisille erimielisyyksille jää vain vähän.
Yksilöi ja rajaa toimenpiteet tarkasti Tilaajan laatimien tarjouspyyntöasiakirjojen tulee olla selkeitä ja yksiselitteisiä, jotta urakoitsija voi tehdä tarjouksensa mahdollisimman yksityiskohtaisesti. On hyvä myös muistaa, että puutteet tarjousasiakirjoissa voivat estää järkevien tarjousten saannin kokonaan.
Tarjouspyyntöasiakirjat ovat varsinaisen urakkasopimuksen keskeinen elementti. Urakoitsija on oikeutettu luottamaan tarjousta laatiessaan siihen, että asiakirjoissa mainitut tiedot pitävät paikkaansa.
Yksityissektorin urakoiden kilpailutusta ja tarjouksen antajan valintaa ei ole lailla säännelty. Esimerkiksi taloyhtiö voi käytännössä järjestää kilpailutuksen vapaasti, eikä sen tarvitse noudattaa rakennusalan urakkakilpailutuksen periaatteita.
On kuitenkin selvää, että kilpailutus tulee tehdä aidosti ja luottamusta herättävällä tavalla.
Selonotto- tai neuvotteluvaiheesta allekirjoituksiin Rakennusurakoissa on vakiintunut tapa järjestää ns. selonottotai neuvotteluvaihe ennen urakkasopimuksen laatimista ja allekirjoittamista. Sen aikana pyritään varmistumaan siitä, että tarjouspyyntö ja tarjous ovat linjassa keskenään ja molemmat osapuolet ymmärtävät dokumenttien sisällön. Selonottoja neuvotteluvaiheessa kannattaa pyrkiä selvittämään kaikki mahdolliset epäselvyydet myöhempien riitojen välttämiseksi.
Rakennusurakkasopimus syntyy pääsääntöisesti siinä vaiheessa, kun tilaaja hyväksyy urakoitsijan tekemän tarjouksen. Tällöin osapuolten välille muodostuu sopimusoikeudellisesti sitova tahdonilmaisu. Tämän jälkeen sopimuksesta ei voi enää vetäytyä seuraamuksitta. Sopimuksen sitovuus ei varsinaisesti edellytä erillisen urakkasopimuksen allekirjoittamista.
Osapuolten on kuitenkin mahdollista asettaa tarjouspyyntöön ehto kirjallisesta allekirjoittamisesta. Tällaisessa tapauksessa sopimus astuu voimaan vasta, kun nimet ovat paperissa. n
2 / 2026 kita 33