Elina Samila Kestävän kehityksen asiantuntija Green Building Council Finland

KUVA : ANNIKA MIETTINEN

KIERTOTALOUS ON vielä kaukana ideaalista , ja siirtymä siihen tuntuu asiaan paneutuneesta tuskastuttavan hitaalta . Kiertotaloutta vievät tällä hetkellä eteenpäin uusien materiaalien saatavuuden haasteet , EU-taksonomia , raportoinnin ja rahoittajien vaatimukset , sekä pian kiertotalouden green deal .

Kansallisen kiertotalouden green dealin eli yritysten , kuntien ja kaupunkien sekä valtion välisen vapaaehtoisen sitoumuksen valmistelutyössä on monesti todettu , että rakennetun ympäristön vaikutus resurssien kulutukseen on valtava . Resurssitehokkaan rakentamisen sekä jätehierarkian mukaan olemassa olevaa tulisi hyödyntää ja samalla vähentää neitseellisten materiaalien käyttöä elinkaaren kaikissa vaiheissa . Tietoa pitää kerätä ja hyödyntää entistä enemmän läpi koko kiinteistön elinkaaren .

Kiinteistökantaa tarkastellessa tutustutaan yleensä ensin kiinteistöjen sijaintiin , kuntoon , investointitarpeisiin , käyttökustannuksiin sekä tuottoihin . Miten kokonaisuutta voisi sitten ylläpitää kiertotalouden periaatteiden mukaisesti ? Vedin yhteen asiantuntijoiden kokoamia toimenpiteitä ja esimerkkejä siitä , miten asiaa voi lähestyä .

Tehdään korjaus- ja huoltotoimenpiteet oikeaaikaisesti . Tämä on myös riskienhallintaa käytännössä : Otetaanko riski salaojaputkien täyttymisestä juurilla , vai tehdäänkö korjaukset heti , kun ongelmat on havaittu ja arvioitu vakavaksi ? Suunnitelmallinen omaisuuden hallinta vaatii myös sähköisen tietokannan kiinteistöjen tiedoista , käyttö- ja huoltoohjeet sekä niiden seurannan .

Säilytetään korjaushankkeissa enemmän . Keskusta-alueilta löytyy jo kohteita , joissa olemassa olevien rakenteiden säilyttämismahdollisuudet on tutkittu perusteellisemmin , ja siten pystytty uudelleenkäyttämään kattopeltiä sisätiloihin tai siirretty marmoria toiseen kohtaan niin , että tilan tunnelma ja historiallinen arvo säilyvät . Mahdollisimman paljon purkuosia kannattaa ohjata uudelleenkäyttöön saman omistajan muihin kohteisiin tai välittäjien kautta toisiin kohteisiin . Tekemällä korjaukset huolellisesti ja tiedostaen sisäilmaongelmien riskipaikat annetaan arvokasta lisäaikaa käytössä oleville materiaaleille .

Uudelleen käytetään energiaa . Sijainnin mukaan rakennusten energiatehokkuuden parantaminen voi olla ainoa järkevä toimenpide . Sitä ei kuitenkaan tiedetä , ellei kartoiteta uusiutuvan energian tuotannon mahdollisuuksia kiinteistön alueella tai jopa selvitetä mahdollisuutta hyödyntää viereisen kiinteistön lauhdelämpöä energiaomavaraisen korttelin luomiseksi .

Tarkastellaan ja uudistetaan palvelusopimukset osana kiinteistöjen käytön ja ylläpidon toimia . Siivous- , ravintola- ja jätehuoltopalvelut ovat päivittäisten toimintojensa myötä näkyvä esimerkki myös tilojen käyttäjille . Omaa toimintaa voi tarkastella esimerkiksi työeläkeyhtiö Varman käytön ja ylläpidon kiertotalousohjeen avulla .

Lisäksi kannattaa pitää olemassa olevien tilojen käyttöaste mahdollisimman korkeana , lisätä rakennusten väliaikaista ja tilapäistä käyttöä , sekä luopua tyhjistä tiloista . Kiinteistöjen elinkaarta voi myös pidentää peruskorjausten lisäksi huolellisella ylläpidolla ja tarvittaessa käyttötarkoituksen muutoksilla . Tiloja remontoidessa kannattaa suunnitella niistä sekä esteettisesti että fyysisesti aikaa kestäviksi , jotta vältytään ylimääräisiltä tilamuutoksilta vuokralaisten vaihtuessa .

Myös työmailla lajittelu- ja kierrätysastetta täytyy nostaa osana korjaushankkeiden kiertotaloutta – ja kun on välttämätöntä rakentaa uutta … tehdään se sitten vähähiilisesti ja materiaalitehokkaasti biodiversiteetti huomioiden . n

Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita .

Lue lisää osoitteesta : figbc . fi

62 kita 2 / 2024