Vesikaton kuntoa tulee tarkastella säännöllisesti .

Ongelmia voivat aiheuttaa myös läpiviennit ja niiden tiivistykset . On oleellista varmistaa , että läpivienneistä tehdään täysin vesitiiviitä , koska muutoin vettä valuu läpiviennistä suoraan katon rakenteisiin .

Kun vuotokohdat on paikallistettu , on selvitettävä vesivuotojen laajuus sekä niistä aiheutuneet alusrakenteiden vauriot . Samalla on hyvä tarkistaa , että rakenteet on toteutettu suunnitelmien mukaisesti .

Huolestuttavia katto-ongelmia Kattojen romahtaminen kokonaan joko lumikuorman painosta tai vakavien rakennusvirheiden takia ei ole mitenkään tavatonta . Suomessakin tällaisia tapauksia on valitettavasti sattunut paljon . Monesti kyse on ollut suurikokoisista yleisörakennuksista .

Esimerkiksi vuonna 1981 lumi- ja tuulikuormat vaurioittivat kattoja muun muassa Itä-Suomessa , missä tasakattoisen teollisuushallin katto petti Kiteellä . Katolla oli lunta runsas metri , mutta lisäksi katolle oli päässyt kasautumaan sahanpurua ja haketta .

Monissa tapauksissa kattovaurioiden yhteisenä tekijänä on ollut poikkeuksellisen luminen talvi , mutta lumikuormat sinänsä eivät olisi olleet ongelma , jos rakenteet olisi mitoitettu ja rakennettu oikein .

Kattojen suunnittelu- ja toteutusvirheillä on varsin usein ollutkin osuutta asioihin . Kylpylöiden kattoja on romahtanut , koska kattorakenteissa on käytetty vääränlaisia ruuveja tai teräslankoja , jotka eivät ole kestäneet klooripitoisten höyryjen rasitusta . Jyväskylän messuhallin katto taas putosi alas – onneksi vasta juuri messutapahtuman päätyttyä – kun katon liimapuupalkkien vaarnat eivät kestäneet .

Viime vuosien vakavimpia kattoturmariskejä Suomessa ovat kuitenkin aiheuttaneet teräsrakenteiset niin sanotut Isola-hallit , joita on käytetty esimerkiksi varastoina ja ratsastusmaneeseina .

Vuosina 1999 – 2013 tällaisten maneesikäytössä olleiden hallien katto sortui ainakin kolmella paikkakunnalla : Sipoossa , Liedossa ja Laukaalla . Viimeksi mainittu onnettomuus aiheutti nuoren ratsastajatytön kuoleman ja neljän muun ihmisen loukkaantumisen . Juuri ennen turmaa ympäristöministeriö oli lähettänyt kunnille tietoa kyseisen hallityypin vaarallisuudesta , mutta tapausta tutkineen poliisin mukaan tieto ei ollut välittynyt ratsastuskoulun yrittäjälle .

Onnettomuustutkintakeskus totesi loppuraportissaan , että Laukaan hallissa oli ollut useita suunnittelu- ja toteutusvirheitä . Viime kädessä yhden kattoliitoksen pettäminen oli johtanut katon ja samalla koko hallin välittömään sortumiseen .

Nyttemmin rakennuslainsäädäntöä on tarkennettu , ja yleisö rakennusten kattoturvallisuutta pyritään valvomaan aiempaa tarkemmin . Useita vaarallisiksi todettuja kattoja on myös jo korjattu . n

34 kita 2 / 2024