Pelastuslain muutoksen siirtymäaika on käynnissä Pelastuslain uudistus astui voimaan kuluvan vuoden alussa . Uudistuksen myötä vastuu palovaroittimien asentamisesta ja kunnossapidosta siirtyy asukkaalta kiinteistön omistajalle kahden vuoden siirtymäajalla .
Sisäministeriön johtama , useista toimijoista koostuva työryhmä on kartoittanut muutostarpeita , joiden pohjalta lain muutos tehtiin . Muutoksella tähdätään palovaroitinten toimintavarmuuden parantamiseen .
” Yhteiskuntataloudellisesti tulipalot ovat vakavia vahinkoja . Suurimmassa osassa kuolemaan johtaneista paloista asunnossa ei ole ollut palovaroitinta lainkaan tai palovaroitin ei ole toiminut . Pelastuslain muutos tuo palovaroitinten kunnossapitoon järjestelmällisyyttä ”, taustoittaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön johtava asiantuntija Kari Telaranta .
Palovaroitinten toimimattomuuden taustalla ovat mm . väärä asennustapa , laiminlyönnit paristojen vaihtamisessa ja toiminnan testaamisessa sekä palovaroittimen teknisen käyttöiän ylittyminen .
” Rakennuksen omistajan vastatessa palovaroitinten kunnossapidosta tulevat paristot ja palovaroittimet vaihdetuksi säännöllisesti . Vastuu testaamisesta ja vikojen havainnoinnista jää edelleen asukkaalle . Molemminsuuntainen , avoin viestintä varmistaa , että asukkaat tietävät kuinka toimia eri tilanteissa ”, Telaranta sanoo .
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön johtava asiantuntija Kari Telaranta .
Paljonko palovaroittimia tarvitaan ? Taloyhtiön on asennettava riittävä määrä palovaroittimia asuinhuoneistoihin . Riittävää määrää ohjaa neljä kriteeriä :
KUVA : SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ SPEK
”
Taloyhtiön on asennettava riittävä määrä palovaroittimia asuinhuoneistoihin .
Palovaroitinten uusimista suunniteltaessa voi esimerkiksi järjestää asukasillan , jossa kartoitetaan asukkaiden tarpeita ja osallistetaan asukkaita suunnittelutyöhön . Asentamisen jälkeen voi järjestää toisen tilaisuuden , jossa esitellään hankitut palovaroittimet sekä annetaan toimintaohjeet turhien hälytysten tai vikaantumisten sattuessa .
” Palovaroittimessa olisi hyvä olla varoitinkohtainen vaimennusominaisuus , jotta asukas voi vaimentaa turhan hälytyksen . Lisäksi kannattaa ottaa huomioon mahdollisuus liittää varoittimiin aistirajoitteisille suunnattuja lisälaitteita , kuten tärinä hälytin kuulovammaisille ”, sanoo Telaranta .
1 ) palovaroittimia on oltava yksi jokaista alkavaa 60 m 2 kohti
2 ) palovaroittimia on oltava jokaisessa asuinkerroksessa ja niihin yhteydessä olevissa kellari- ja ullakkotiloissa ( ei koske kylmiä tiloja )
3 ) palovaroittimien määrässä ja sijoittelussa on otettava huomioon tilan muoto ja huonejako
4 ) palovaroittimien määrässä ja sijoittelussa on otettava huomioon tilan syttymisvaaraan johtavat toiminnot .
Tilan muotoon kannattaa kiinnittää huomiota palovaroittimien sijoittelussa siten , että palon syttyessä fyysiset rakenteet kuten seinät , alaslasketut katot ja suljetut ovet eivät estä savun pääsyä palovaroittimelle .
Syttymisvaaraan johtavia toimintoja on hyvä tarkastella taloyhtiökohtaisesti . Esimerkiksi akkujen ja sähkölaitteiden lataaminen ovat tavallisimpia asuinhuoneistojen syttymisvaaraa aiheuttavia toimintoja .
” Palovaroittimet ovat hankintahinnaltaan kohtuullisia , joten suosittelemme , että jokaiseen makuuhuoneeseen ja asunnon eteiseen sijoitetaan palovaroitin . Jos olohuone sijaitsee etäällä eteisestä , olisi olohuoneessakin hyvä olla oma palovaroitin ”, Telaranta sanoo .
Keittiöön palovaroitinta ei suositella asennettavaksi , jotta ruoan käryn aiheuttamilta turhilta hälytyksiltä vältytään . Keittiön turvalaitteeksi SPEK suosittelee liesivahtia , joka ehkäisee tehokkaasti liesipaloja . n
10 kita 2 / 2024