” Asuntojen omistajat ovat nykyisin valveutuneita , ja havaittuaan ongelmia ottavat yhteyttä taloyhtiön hallitukseen ja isännöitsijään . Mahdollisten ongelmien ratkaiseminen on sitä helpompaa , mikä aikaisemmassa vaiheessa ne havaitaan ”, sanoo Vesivekin salaoja-asiantuntija Hannu Heinonen .
Maksuton katselmus antaa mielenrauhaa Asukkaat voivat pitää itse silmällä kattojen ja sokkelin kuntoa . Katon ja rännien kuntoa olisi hyvä tarkkailla kerran pari vuodessa , ja sokkelia tulisi pitää silmällä etenkin lumien sulaessa . Usein kosteuden hallinta mietityttää , ja tällöin voi pyytää ammattilaista tarkastamaan tilanteen . Harjaantunut asiantuntija havaitsee , tunnistaa ja osaa etsiä merkkejä mahdollisista haasteista kosteuden hallinnassa .
” Meiltä voi kutsua ammattilaisen tekemään maksuttoman kattokatselmuksen , jossa tarkastetaan vintin kunto ja tuulettuvuus , aluskatteet , läpiviennit sekä vesikatto . Usein katselmuksessa havaitaan , että kaikki on kunnossa . Tällöin annamme arvion , milloin kannattaisi tehdä seuraava laajempi katselmus ”, Skarp sanoo .
” Salaoja- ja sadevesijärjestelmäkatselmuksessa käydään läpi tarkastus- ja keruukaivot sekä kivijalan kunto ja pihan kaadot . Katselmuksesta koostetaan raportti taloyhtiölle tai isännöitsijälle . Jos ongelmakohtia havaitaan , niin raporttiin sisällytetään suositukset tehtävistä toimenpiteistä . Raportti käydään läpi taloyhtiön hallituksen kanssa , jotta taloyhtiössä tiedetään , missä kunnossa kiinteistö on ja millä aikajänteellä olisi hyvä ryhtyä toimiin ”, jatkaa Heinonen .
Ongelmana tiivistyvä vesi Yläpohjan lämpövuodot , eristämättömät vesiputket ja vintin huono tuulettuvuus voivat aiheuttaa epäilyjä katon vuotamisesta , sillä ne saattavat aiheuttaa kosteuden tiivistymistä vintille . Ulkolämpötilan noustessa plussan puolelle tiivistynyt ja pakkasilla jääksi muuttunut kosteus sulaa ja vettä päätyy paikkoihin , joihin se ei kuulu .
” Kondensoitumisongelman syynä voivat olla kiinteistön rakenteelliset ongelmat tuulettuvuudessa tai katosta saattaa puuttua aluskatteet , jotka ohjaavat kondensoituneen veden pois ”, sanoo Skarp .
Aluskatteettomia taloja löytyy tyypillisimmin 1960 – 1980- luvun rakennuskannasta . Uudemmissakin rakennuksissa aluskatteina on saatettu käyttää pahvia , joka hajoaa kostuttuaan .
Lämpövuotojen aiheuttamat kondensaatio-ongelmat voi havaita tarkistamalla vintin talvella . Vesikaton ja aluskatteiden kunnosta riippuen haasteet voi selättää pienilläkin korjauk silla , jotka estävät kosteusvaurion syntymisen ja kosteuden leviämisen .
Sulava lumi rasittaa rakenteita ” Viidennes vuotuisesta sadannasta ajoittuu talvelle , jolloin sade tulee lumena ja kertyy katolle . Seinustoille pudotessaan ja sulaes saan näin suuri vesimäärä aiheuttaa huomattavaa kosteusrasitusta . Lumiesteet huolehtivat , että lumi ei putoa suojasäällä seinustoille . Lumen sulaessa katolla sulamisvedet poistuvat vesikourujen ja rännien kautta hallitusti ”, sanoo Skarp .
” Myös sateena tulevat vedet on ohjattava oikein , jotta kymmenien tuhansien sadevesilitrojen kuormitus ei rasita rakennusta ”, lisää Heinonen .
Lumikuorma voi rikkoa lumiesteiden läpivientejä aiheuttaen kattoon reiän , joten katon kunto olisi hyvä tarkastaa aina talven jäljiltä . Myös vesikourut kannattaa tarkastaa samalla .
” Katolla voi käydä itse . Tässä omasta turvallisuudesta huolehtiminen on aina tärkeintä . Mikäli katolle ei voida mennä turvallisesti , kannattaa mieluummin kutsua ammattilainen paikalle ”, Skarp sanoo .
Sade- ja sulamisvedet pois seinustoilta Rakennuksen seinusta ja kivijalka ovat alttiita kosteudelle , mikäli patolevyjä ei ole asennettu tai salaojituksessa on puutteita . Savi- , hiekka- ja multapitoinen maa-aines kivijalan ympärillä ei läpäise kosteutta riittävän nopeasti , jolloin kosteus voi imeytyä kivijalkaan ja nousta kapillaarisesti rakenteisiin .
Kosteuden hallinnan ongelmista kertovia merkkejä ovat esimerkiksi kivijalan mustuminen , kalkkeutuminen tai pinnoitteen irtoaminen , tunkkainen haju sisätiloissa tai muurahaisten tunkeutuminen sisätiloihin .
” Talven taittuessa kevääksi kivijalan ympäristö sulaa ensimmäisenä . Kivijalan kosteutta voidaan hallita oikeanlaisilla pintamaiden kallistuksilla , patolevyillä ja käyttämällä kapillaarisoraa kivijalan ympärillä ”, Heinonen kertoo .
Vanhemmassa rakennuskannassa salaojaputket on saatettu asentaa liian ylös , jolloin kosteus pääsee imeytymään maasta anturaan . Nykyisin salaojituksessa huolehditaan , että putken yläpinta jää anturan alapuolelle .
” Salaojia ei ole tarkoitettu sadevesien poistamiseen , vaan sadevedet ohjataan erilliseen viemärijärjestelmään . Näin kosteus pysyy hallinnassa , eikä rakennuksen alapuolinen kosteus kohoa ”, toteaa Heinonen . n
2 / 2021 kita 45