Talven kovat pakkaset ovat nostaneet esiin tutun kysymyksen: kuinka kylmä asunto saa olla, ja kuka vastaa lämpötilan korjaamisesta? Asukkaiden ei tarvitse sinnitellä kylmyydessä loputtomiin, mutta mitä huoneiston osakas tai vuokralainen voi asialle tehdä? Entä mikä on taloyhtiön vastuu asiassa? Vastaukset näihin kysymyksiin eivät ole aivan yksiselitteisiä.
Sääntely Ns. asumisterveysasetus on olennainen lähde, kun puhutaan huoneiston lämpötilasta. Asumisterveysasetusta sovelletaan terveydensuojelulain nojalla tehtävään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan. Asumis terveys asetuksen 6 §: n mukaan huoneilman lämpötilan tulee täyttää asetuksen liitteenä olevan taulukon mukaiset toimenpiderajat. Asuinhuoneiston toimenpiderajat ovat + 18 ° C – + 26 ° C lämmityskaudella. On kuitenkin huomioitava, että toimenpiderajoja sovelletaan vain asuinhuoneistojen lämpötilojen terveysvaikutusten arviointiin.
Tyypillisesti sisälämpötilat mitataan oleskeluvyöhykkeeltä, eli 1,1 metrin korkeudelta. Oleskeluvyöhykkeen ulkopuolisella lämpötilalla ei ole yhtä suurta vaikutusta terveellisten vaikutusten arviointiin.
Kun huoneiston asukkaan mielestä asunnossa on jatkuvasti kylmä, on asukkaan reagoitava tilanteeseen. Asukkaan mahdollisuudet vaikuttaa asunnon kylmyyteen riippuu siitä, onko asukas asunnossa vuokralaisena, vai onko asukas itse osakkaana sekä siitä, mistä kylmyys johtuu.
Taloyhtiön ja vuokranantajan vastuu Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvat muun muassa eristeet sekä lämmitys-, sähkö- ja ilmanvaihtojärjestelmät ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty. Näillä järjestelmillä on olennainen merkitys huoneistojen asumisolosuhteiden kannalta, sillä ne mahdollistavat asunnon asianmukaisen ja terveellisen lämpötilan ylläpitämisen. Taloyhtiön vastuulla on varmistaa, että järjestelmät toimivat asianmukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että taloyhtiön on huolehdittava esimerkiksi lämpöpattereiden, patteriventtiilien sekä mahdollisen lattialämmityksen toiminnasta huoneistossa.
Mikäli eristeissä tai lämmitysjärjestelmässä ilmenee puutteita tai vikoja, jotka estävät asunnon riittävän lämpenemisen, kuuluu niiden korjaaminen lähtökohtaisesti taloyhtiön vastuulle.
Vuokrasuhteessa vuokranantajalla on lain nojalla velvollisuus korjata huoneistossa olevat puutteet tai ilmoittaa vioista taloyhtiölle, kun vuokralainen on ilmoittanut puutteista vuokranantajalle.
Ongelmatilanteissa huolellisella dokumentoinnilla voi olla iso merkitys. Esimerkiksi valokuvat lämpömittarista ja johdonmukaiset kirjaukset lämpötiloista koko huoneiston laajuudelta voivat auttaa paitsi vian selvittämisessä, myös varmistaa, että asunnon lämpötilasta on saatavilla näyttöä.
Mitä asukas voi tehdä? Asukas voi vaikuttaa asunnon huolellisella hoidolla myös itse sisälämpötilaan. Asukkaan on hyvä tarkastaa välillä, että patterit ja tulo- ja poistoilmaventtiilit toimivat normaalisti. Esimerkiksi ilmaamattomat patterit tai patterien edessä olevat huonekalut voivat haitata lämmön normaalia leviämistä huoneistoon. Samoin veto ovista tai ikkunoista voi aiheuttaa epämiellyttävää kylmän tunnetta.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkaan on ilmoitettava taloyhtiölle havaitsemastaan viasta tai puutteesta, jonka korjaaminen kuuluu yhtiön kunnossapitovastuulle. Tämä koskee myös lämmitysjärjestelmään liittyviä ongelmia, kuten lämpöpattereiden toimimattomuutta tai esimerkiksi yhtiön vastuulle kuuluvan lattialämmityksen vikaa. Myös huoneenvuokralaki velvoittaa ilmoittamaan havaituista puutteista ja vioista viipymättä. Asumisterveyteen liittyvissä vikatilanteissa ilmoitus on syytä tehdä välittömästi.
Mikäli terveyden kannalta liian alhainen lämpötila ei ole vain lyhytaikaista, vuokralaisella voi olla oikeus vuokranalennukseen siltä ajalta, jona puute on vuokranantajan tieten ollut olemassa. Osakkaalla saattaa olla asunto-osakeyhtiölain perusteella oikeus vahingonkorvaukseen, jos asunnon liiallista kylmyyttä ei asianmukaisesti korjata. Jos taloyhtiön ja asukkaan mielipiteet terveyshaitan olemassaolosta eroavat, taloyhtiö, asukas tai osakkeenomistaja voi ottaa yhteyttä myös terveystarkastajaan. n
1 / 2026 kita 27