KITA 1+2/2018 | Page 58

PÖLYT HALLINTAAN SANEERAUSTYÖMAILLA TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVA: ARI MONONEN Suomen Asbesti- ja Pölysaneerausliikkeiden liitto (SAP) täyttää 30 vuotta 10.6.2018. Liitto järjestää alan täydennyskoulutusta sekä edistää työ- ja ympäristöturvallisuutta. Vankkaa osaamista tarvitaankin, kun saneeraustyömailla käsitellään vaikkapa asbestia ja muita pölyäviä materiaaleja, PCB:tä, kivihiilipikeä, lyijypitoisia maaleja sekä kosteuden vaurioittamia rakenteita. ALKUJAAN SUOMEN Asbesti- ja Pölysaneerausliikkeiden liitto eli SAP on työsuojeluviranomaisten pyynnöstä perustettu yhdistys. ”Suomeen tarvittiin asiantuntijaorganisaatio, joka pyrkii auttamaan viranomaisia saneeraustöihin liittyvän lainsäädän- nön ja valvonnan kehittämisessä”, kertoo SAP:n hallituksen puheenjohtaja Kai Salmi, joka toimii myös saneerauskonsult- tina Salmi & Co Consulting Oy:ssä. Kun SAP perustettiin kesällä 1988, asbestin käytöstä varauduttiin juuri luopumaan Suomessa ja useissa muissakin Euroopan maissa. ”Monet asbestisaneerauksiin ja työsuojeluun liittyvät asiat olivat vielä avoimia. Viranomaisia kiinnosti, mihin suuntaan alan säädöksiä kehitettiin esimerkiksi Ruotsissa”, Salmi mainit- see. Asbestin purkamista riittää vuosikausiksi Purkutöissä esiintyviä vaarallisia pölyjä ovat asbestin ja mikro- bien lisäksi vaikkapa kvartsi-, sementti-, kalkki-, mineraalivilla- ja puupölyt. Rakennushankkeissa eri osapuolten on yhdessä ”Uusia haitta-aineita löytyy koko ajan. Niiden purkamiseen ja käsittelyyn on kehitettävä uudenlaisia keinoja”, SAP:n Kai Salmi toteaa. ja kunkin erikseen huolehdittava siitä, että työstä ei aiheudu vaaraa työntekijöille tai ulkopuolisille henkilöille – esimerkiksi Ongelmakohdat on tunnistettava talon asukkaille. Erityisen haasteellista saneeraus- ja purkutöissä on asbestia Vielä 1980-luvun lopullakaan asbestin kaikkia riskejä ei aina täysin ymmärretty. ”Ainakaan silloin ei ollut käsitystä siitä, kuinka paljon asbestia Suomessa on käytetty. Arvio oli runsaat 300  000 ton- sisältävien rakenneosien löytäminen ja tunnistaminen. ”Siksi pätevän asiantuntijan valinta on ehdottomasti välttä- mätöntä”, Salmi sanoo. Vuosien varrella kerrostalojakin on monesti saneerattu nia, mutta nyt on jo purettu pois sen verran ja vielä on var- huoneisto kerrallaan, eikä täsmällisiä piirustuksia välttämättä maankin 60 prosenttia kaikesta asbestista purkamatta. Toden- löydy enää mistään. näköisesti 800  000 tonnia oli lähempänä asbestin todellista kokonaismäärää”, toteaa Salmi. ”Asbestia käytettiin rakentamisessa paljon varsinkin 1960- luvun alusta 1970-luvun puoliväliin”, Salmi huomauttaa. ”Työtä riittää, sillä asbestia löytyy rakenteista varmasti ”Onneksi kerrostaloissa on yleensä ainakin jokin huo- vielä useita vuosikymmeniä. Euroopan Unionin päämääränä neisto, joka on vielä alkuperäisessä kunnossa. Sitä tutkimalla on, että Euroopassa ei olisi enää käytössä asbestia vuonna nähdään, missä kaikissa kohdissa asbestia tai muita haitta- 2030, mutta se on varsin haasteellinen tavoite. Venäjällä ja aineita on käytetty. Purkuohjeistuksia voidaan tehdä siltä poh- Kanadassa louhitaan koko ajan uutta asbestia.” jalta.” 58 kita   1–2 /  2018