LEVEÄMMÄT HARTIAT REMPPAAN?
LEVEÄMMÄT HARTIAT REMPPAAN?
JOSKUS NAAPURITALOYHTIÖIDEN intressit ovat siinä määrin samansuuntaiset, että yhteinen urakka alkaa kiinnostaa. Tällöin puhutaan ryhmäkorjaushankkeesta eli itsenäisten asuntoosakeyhtiöiden yhteenliittymästä. Voimat yhdistämällä haetaan tehokkuutta, laatua ja kustannussäästöä, mutta toisaalta isossa projektissa on aina omat haasteensa.
Ryhmäkorjaukseen soveltuvat parhaiten rakennustavaltaan samantyyppiset ja samanikäiset, toisiaan lähellä olevat yhtiöt. Näitähän Suomessa toki riittää – esimerkiksi 1960-luvulta alkaen toteutetut, kasvukeskuksien tuntumaan nousseet suuret asuntoalueet ovat yksi mahdollisuus. Nämä aluerakentamisen hedelmät ovat järjestään putkikorjausiässä ja energiatehokkuuteenkin kohdistuu kasvavia paineita.
Putki- ja kylpyhuoneremonttien sekä energiatehokkuusremonttien lisäksi ryhmäkorjauksella voidaan hoitaa mm. julkisivu-, ikkuna-, katto- ja parvekeremontit tai vaikkapa yhteistilojen ja pihojen parantaminen.
Ryhmäkorjaushankkeissa kiinnostaa tietysti rahallinen säästö. Saatujen kokemusten mukaan ryhmäkorjaushankkeilla voidaan saavuttaa jopa yli 10 prosentin säästö verrattuna erillisiin korjaushankkeisiin. Säästöjä tulee esimerkiksi suunnittelu- ja rakennuttamiskustannuksissa, työmaiden käynnistämisessä sekä sarjatuotannon eduista korjausrakentamisessa.
Isommassa hankekokonaisuudessa on myös suuremmat määräalennukset. Urakoitsijoiden pirtaan isompi projekti sopii yleensä hyvin – riskit pienevät, yleiskulut vähenevät ja henkilöstö oppii työn aikana. Kaiken tämän pitäisi näkyä urakoiden hinnoittelussa.
Pienen taloyhtiön lähtiessä soitellen sotaan – eli ihan omaa remonttiprojektia vetämään – voivat suunnittelijat ja urakoitsija viedä taloyhtiön väkeä 6 – 0. Taloyhtiöiden ääni tilaajana vahvistuu, kun rintamassa on useampi yhtiö. Korjaushankkeisiin saadaan yleensä hyvät tekijät, koska suunnittelijat ja urakoitsijat tapaavat pistää isompiin hankkeisiin parhaita osaajiaan.
Ryhmäkorjauksessa alueen remontit myös yleensä toteutuvat nopeammin kuin erillisinä hankkeina, jolloin alue on lyhyemmän aikaa työmaana. Hankkeiden läpimenoaikaa pystytään lyhentämään, kun eri vaiheet nivelletään paremmin toisiinsa. Lisäksi sarjatuotanto mahdollistaa esivalmisteiden ja muiden teollisten ratkaisujen tehokkaamman hyödyntämisen.
Ammattimainen ote voidaan ulottaa myös asukasviestintään, osakasmuutosten hallittuun toteuttamiseen ja muuhun asiakaspalveluun. Etenkin viestintä yskii monessa taloyhtiövetoisessa rempassa, mutta ryhmäkorjauksessa on yleensä toimiva sabluuna tähän.
Mikään remontti ei silti ole silkkaa Disneylandia. Ryhmäkorjaushankkeiden suurimpia haasteita ovat hankkeen eri osapuolten kykenemättömyys yhteistyöhön ja jopa suoranainen yhteistyöhaluttomuus. Jos yhteisten näkemysten kehittäminen ja tavoitteiden määrittely hankkeen alkuvaiheessa jää puutteelliseksi, kapulat rattaissa taatusti lisääntyvät matkan varrella. Kaikkien osapuolten hyväksyntä ja sitoutuminen hankkeeseen on ratkaisevan tärkeää lopputuloksen kannalta.
Ryhmäkorjaushanke ei myöskään ole vielä kovin tunnettu hankemuoto ja tietämättömyys tästä korjausmallista herättää sekä kysymyksiä että muutosvastarintaa. Taloyhtiön hallituksen edustajien ja isännöitsijän onkin tehtävä kotiläksynsä erittäin hyvin, jotta pihapiirin uutisankat saadaan ammuttua alas. Kytevään kapinaan vastataan parhaiten olemalla avoimia ja tiedottamalla mallista sekä hankkeen sisällöstä. Lisäksi roolit tulee saada selkeiksi heti startissa – ja niistä täytyy myös pitää kiinni.
Kiveksi kengässä saattaa muodostua sekin, että taloyhtiöiden korjaustarpeet voivat loppupeleissä olla hyvinkin erilaisia. Tämä ei sinänsä ole este ryhmäkorjaushankkeeseen ryhtymiselle, mutta kylläkin asettaa omat haasteensa hinnoittelulle ja urakkatarjouspyyntöjen laatimiselle. Myös yhteisten kustannusten jakaminen taloyhtiöiden kesken voi vaatia kylmäpäistä harkintaa.
1 – 2 / 2018
JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh. 020 162 2200 info @ publico. com www. publico. com
PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tom Appelroth
TUOTEPÄÄLLIKKÖ Robert Jaakkola robert. jaakkola @ publico. com puh. 020 162 2254
TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen
GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä
ILMOITUSMYYNTI Jaakko Lätti jaakko. latti @ publico. com puh. 020 162 2255
TILAAJAPALVELU puh. 03 4246 5309 tilaajapalvelu @ jaicom. com
TOIMITTAJAT Sami J. Anteroinen Merja Kihl Ari Mononen Jarkko Böhm
KANNEN KUVA Liisa Hyvönen
PAINO PunaMusta Oy
www. kita. fi
ISSN 2341-8354( painettu) ISSN 2341-8362( verkkojulkaisu)
@ KITAlehti( Twitter) KITAlehti( facebook)
kita @ publico. com
PETRI CHARPENTIER
4 kita 1 – 2 / 2018