ovat nousseet erityisesti maalämpö ja erilaiset hybridiratkaisut, joissa lämpöpumppuja yhdistetään esimerkiksi sähkö- tai kaukolämpöön. Maalämmön etu on pitkällä aikavälillä edullinen käyttökustannus: vaikka investointikustannukset voivat olla huomattavia, takaisinmaksuaika pysyy usein kohtuullisena, etenkin jos yhtiö saa investointiin tukea. Rivitaloyhtiössä maalämpö voidaan mitoittaa joustavasti, ja sen yhteyteen voidaan asentaa aurinkopaneeleja tukemaan energiantuotantoa.

Sähkölämmitys, joka oli aiemmin yleinen erityisesti pienemmissä kohteissa, on nykyisin harvemmin ensimmäinen valinta. Suorat sähköratkaisut altistavat kiinteistön sähkön markkinahinnan vaihteluille, mikä voi näkyä korkeina kustannuksina kylminä talvikuukausina. Lämpöpumpputekniikka on kuitenkin muuttanut sähkölämmityksen kuvaa: ilma-vesi- ja poistoilmalämpöpumput tarjoavat energiatehokkaan vaihtoehdon perinteisen sähkölämmityksen tilalle, ja ne sopivat hyvin etenkin pienempiin taloyhtiöihin.

KUVA: DESIGNED BY FREEPIK

Energiakustannusten epävarmuus on saanut taloyhtiöt kiinnostumaan hybridiratkaisuista.

Kustannuksia vertailtava pitkällä aikavälillä Lämmityksen kustannuksista puhuttaessa vertailu ei ole suoraviivaista. Kustannukset riippuvat paitsi energiayhtiöiden hinnoista, myös kiinteistön koosta, teknisestä kunnosta ja energiatehokkuudesta. Suuressa kerrostalossa kaukolämpö voi olla kokonaistaloudellisesti järkevin, koska sen käyttöön ei liity suuria huoltovelvoitteita. Pienessä rivitaloyhtiössä taas investointi maalämpöön voi tuoda merkittäviä säästöjä vuositasolla. Toisaalta lämmitysmuodon valintaan vaikuttaa myös rahoitus: suuri kertaluonteinen investointi voi olla joillekin yhtiöille hankala, vaikka pitkän aikavälin laskelma näyttäisi edulliselta.

Tämän hetken Suomessa voidaan todeta, että kiinteistöjen lämmitys on murrosvaiheessa. Kaukolämpö uudistuu ja pysyy vahvana etenkin kaupungeissa, mutta lämpöpumppuratkaisut valtaavat alaa erityisesti pienemmissä yhtiöissä. Energia- kustannusten epävarmuus on saanut taloyhtiöt entistä kiinnostuneemmiksi hybridiratkaisuista, joissa esimerkiksi maalämpöä ja kaukolämpöä yhdistetään niin, että järjestelmä valitsee aina edullisimman lämmönlähteen.

Taloyhtiön kannalta olennaista on tehdä kokonais arvio: millainen kiinteistö on kyseessä, mikä on sen energiankulutus, ja kuinka suuri on yhtiön halukkuus investoida pitkäjänteisesti. Yhtä ainoaa oikeaa lämmitysmuotoa ei ole olemassa. Sen sijaan taloyhtiön on pohdittava omia lähtökohtiaan ja verrattava eri vaihtoehtojen kustannuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.

Suomalaisten taloyhtiöiden tulevaisuus näyttää siltä, että lämmityksestä tulee entistä enemmän hallittu ja seurattu osa kiinteistön taloutta. Energian hinta ja saatavuus vaihtelevat, mutta hyvin valittu järjestelmä tuo turvaa ja vakautta – ja samalla myös säästöjä osakkaille. n

3 / 2025 kita 33