Kiinteistö- ja talotekniikka-ala on monipuolinen työympäristö, jossa yhdistyvät rakennustekniikka, sähkö, LVI-järjestelmät, kiinteistönhoito ja käyttäjien arjen tukeminen. Työ on usein näkymätöntä, mutta sen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun jokin menee pieleen. Turvallisuus on tässä kokonaisuudessa ratkaiseva tekijä: pieneltäkin tuntuva laiminlyönti voi johtaa merkittäviin henkilövahinkoihin, tuotannon keskeytyksiin tai vastuukysymyksiin. Siksi riskien tunnistaminen ja hallinta on olennainen osa alan ammattilaisten työtä.

Turvallisuusvastuut kiinteistöalalla jakautuvat usealle taholle.

KUVA: PIXABAY

Riskit syntyvät arjessa Kiinteistöalan työympäristöjä yhdistää se, että ne ovat jatkuvasti muuttuvia. Työpäivä voi sisältää huoltoa kerrostalon teknisissä tiloissa, korjausta vilkkaasti käytetyssä liiketilassa tai ennakoivaa kunnossapitoa sairaalarakennuksessa. Jokaisessa kohteessa on erilaiset riskitekijät: sähköasennukset, ahtaat tilat, liukkaat pinnat, raskaat työkalut tai esimerkiksi legionellariskit vesijärjestelmissä.

Usein vaaratilanteet eivät ole seurausta yhdestä isosta virheestä, vaan pienistä, arjen tasolla toistuvista puutteista. Portaikon valaisin, joka on jäänyt korjaamatta, voi aiheuttaa kaatumisen. Venttiilihuoneen ahtaus voi johtaa siihen, että työkalut jäävät kulkureitille ja aiheuttavat kompastumisen. Kun riskit tunnistetaan ajoissa, ne voidaan poistaa ennen kuin sattuu mitään.

Vastuu ei ole vain yhdellä Turvallisuusvastuut kiinteistöalalla jakautuvat usealle taholle. Työnantaja kantaa lain edellyttämän kokonaisvastuun turvallisista työoloista, mutta myös työntekijöillä on velvollisuus toimia huolellisesti ja noudattaa ohjeita. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa järjestelmälliseen riskien arviointiin, mutta käytännön toteutus vaatii, että jokainen työpaikalla oleva osapuoli osallistuu turvallisuustyöhön.

Isännöitsijän ja kiinteistönomistajan vastuulla on varmistaa, että kiinteistössä työskentelevillä urakoitsijoilla ja huoltohenkilöstöllä on ajantasaiset tiedot kohteen olosuhteista ja riskeistä. Urakoitsijan vastuulla on puolestaan huolehtia työntekijöiden perehdytyksestä ja asianmukaisista työvälineistä. Yksittäinen asentaja tai huoltomies voi puolestaan omalla toiminnallaan joko vähentää tai lisätä riskejä. Vastuu on siis jaettu, mutta vain yhteistyöllä turvallisuus toteutuu.

Ennakoiva riskienhallinta on kustannustehokasta Usein ajatellaan, että turvallisuus merkitsee vain suojalaseja, kypärää ja ohjeiden noudattamista. Nämä ovat tärkeitä, mutta todellinen turvallisuus syntyy ennakoinnista. Kun riskit arvioidaan etukäteen, voidaan suunnitella työvaiheet niin, että vaaratilanteita ei pääse syntymään.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi kohdekohtaisia turvallisuuskierroksia, työmenetelmien arviointia ja teknisten

3 / 2025 kita 27